Ilmastovanhempien aktiivi Noora Jaakkolan puhe yhdistyksen lanseeraustilaisuudessa 26.2.2013.
”Lähdin mukaan ilmastovanhempien toimintaan, koska olen huolissani pian puolitoista vuotiaan tyttäreni tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen runtelemassa maailmassa.
Ilmastonmuutos on viimeaikaisten tietojen mukaan edennyt ripeämmin kuin tähän saakka on uskottu. Maailmanpankin raportissa viime vuoden lopulta varoitetaan, että olemme menossa kohti neljä astetta lämmennyttä maailmaa seuraavan 50 vuoden kuluessa. Tästä on raportin mukaan seurauksena äärimmäisiä helleaaltoja, väheneviä ruokavarantoja ja vakavia vaikutuksia ekosysteemeihin. Maailmanpankin lisäksi Kansainvälinen energiajärjestö IEA varoittaa ilmastonmuutoksen nopeasta etenemisestä ja sen vakavista seurauksista. IEA:n mukaan meillä on 5-10 vuotta aikaa välttää katastrofaalisen ilmastonmuutoksen polulle lukittautuminen. Valinta ilmastonmuutoksen käsistä karkaamisen ja elinkelpoisen maapallon välillä tehdään siis ennen kuin lapseni menee peruskoulun neljännelle luokalle.
Ilmastovanhempien perustamisen syynä on huoli lapsistamme ja siitä, että suomalaiset päättäjät eivät ole tarttuneet ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimiin toimenpiteisiin. Ilmastovanhemmat haluavat lopettaa vallitsevan ilmastohiljaisuuden ja nostaa esiin sen tosiasian, että koko ajan Suomessa tehdään päätöksiä, joilla meidän olisi mahdollista vähentää päästöjä ja estää ilmastonmuutoksen karkaaminen käsistä. Keinot päästöjen vähentämiseksi ovat olemassa, nyt tarvitaan poliittista tahtoa ottaa nämä keinot käyttöön.
Suomen ilmastopolitiikan on muututtava vaikuttavaksi. Politiikan pitää perustua parhaaseen saatavilla olevaan ilmastotieteelliseen ymmärrykseen tarvittavista päästövähennyksistä.
Tässä Ilmastovanhempien tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Suomessa:
Eduskunnassa tehtävistä päätöksistä tärkein lähitulevaisuuden päätös on ilmastolaki, jonka valmistelu on käynnissä. Ilmastolain avulla pitää vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vähempi ei riitä ilmastonmuutoksen pahimpien seurausten ehkäisemiseksi.
Kansallisen vaikuttavan ilmastopolitiikan lisäksi Suomen täytyy aktiivisesti edistää EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä samalle tasolle eli 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Kunnissa valtuutetut tekevät tälläkin valtuustokaudella ilmastonmuutosta kiihdyttäviä tai hillitseviä päätöksiä. Näistä yksi merkittävä on Helsingin Energian tuleva investointipäätös: jatketaanko Helsingissä hiilen polttamista vai investoidaanko ilmaston kannalta kestävään energiantuotantoon? Ilmastovanhempien mielestä riippuvuus fossiilisista polttoaineista on purettava. Ilmaston kannalta kestämättömään energiantuotantoon ei voi enää investoida. Haluamme vaikuttaa kunnissa energiantuotantoon, asumiseen ja liikkumiseen liittyviin päätöksiin. Päätösten on oltava sellaisia, etteivät ne estä siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan vaan tukevat sitä.
Ilmastovanhemmat toimii vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon vetoomuksin ja tapaamalla kansanedustajia, ministereitä ja kuntien valtuutettuja. Haluamme myös herättää keskustelua ilmastonmuutoksen aiheuttamasta uhasta lastemme sukupolvelle ja antaa vanhemmille, isovanhemmille ja lasten muille läheisille mahdollisuus osallistua tempauksiin paremman tulevaisuuden puolesta.
Ilmastonmuutosta hillitseviä tai kiihdyttäviä päätöksiä tehdään Suomessa kunnissa, valtion tasolla ja EU:ssa, nyt istuvien päättäjien toimesta. Kuulemme usein poliitikkojenkin kertovan heidän olevan huolissaan ilmastonmuutoksesta. Kuitenkin meille tihkuneiden tietojen mukaan näyttää siltä, että energia- ja ilmastopoliittisen ministerityöryhmän päivittämä kansallinen energia- ja ilmastostrategia ei edes tavoittele niitä päästövähennyksiä, jotka tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä ei käy! Huolen osoittaminen ja kaunis puhe eivät enää riitä! Konkreettisia toimia tarvitaan nyt.
Suomen hiilidioksidipäästöt henkeä kohden mitattuna ovat erittäin korkeat. Samalla, kun vaadimme muilta mailta tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi, on meidän toimittava itse. Päästöjen vähentäminen nyt on myös helpompaa ja halvempaa kuin niiden tekeminen silloin, kun pitää painaa paniikkinappulaa. Suomen pitää Tanskan ja Saksan tavoin viedä kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita eteenpäin omalla esimerkillään.
Ensimmäisenä kampanjanaan Ilmastovanhemmat on käynnistänyt vetoomuskampanjan vahvan ja vaikuttavan ilmastolain puolesta. Ilmastolakia valmistellaan parhaillaan. Vahvan ilmastolain avulla kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin Suomessa vuosittain parhaan saatavilla olevan ilmastotieteellisen tiedon ohjaamana. Ilmastolaista on kuitenkin vaarassa tulla hutera, jolloin se ei ohjaa riittäviin päästövähennyksiin. Me Ilmastovanhemmat vaadimme, että Suomi ottaa tavoitteeksi vähintään 40 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Vetoomuskampanjassa vedotaan Suomen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmän jäseniin: ministeri Vapaavuoreen, Koskiseen, Kiuruun, Urpilaiseen, Niinistöön, Kyllöseen, Räsäseen ja Haglundiin. Vetoomuksen voi lähettää ilmastovanhempien nettisivuilla. Vetoomus on mahdollista lähettää ministerityöryhmän jäsenille vanhempana, isovanhempana, tulevana vanhempana tai lasten läheisenä. Ensimmäiset vetoomukset lähetetään ministerityöryhmän jäsenille 27. helmikuuta, ja kampanja jatkuu koko lainvalmistelun ajan. Vetoomuskampanjalla haluamme antaa ihan tavallisille vanhemmille, isovanhemmille, tuleville vanhemmille ja lasten läheisille keinon ilmaista huolensa ilmastonmuutoksesta ilmastolain valmistelusta vastaaville ministereille.
Ilmastovanhemmat haluaa poliittisten päättäjien kuulevan meidän vanhempien huolen lapsiamme uhkaavasta ilmastokatastrofista. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen haasteeseen on vastattava nyt. Me ilmastovanhemmat tuemme poliitikkoja vastuunkantamisessa muistuttamalla heitä heidän vastuustaan.”