Ilmasto lämpenee – nuoret kertovat

Paula Sankelo on yhden lapsen äiti ja asuu perheineen viihtyisässä Itä-Helsingin lähiössä.

Paula Sankelo on yhden lapsen äiti ja asuu perheineen viihtyisässä Itä-Helsingin lähiössä.

Me Ilmastovanhemmat vaadimme lapsillemme oikeutta turvalliseen ilmastoon. Toimintaamme motivoi valtava huoli omien lastemme ja lähipiirimme lasten tulevaisuudesta.

Lapsemme eivät kuitenkaan ole meidän jatkeitamme, eikä heillä välttämättä ole meidän intressejämme. Luonnollisesti myös haluamme, että pienet lapsemme eivät joutuisi jakamaan suuria huoliamme.

Joudumme siis kysymään itseltämme: mitä tarkoittaa se, että puhumme lastemme puolesta? Tahdomme puolustaa lapsiamme, mutta voimmeko väittää puhuvamme heidän äänellään? Entä saammeko puhua heidän ohitseen?

Aivan pienten lasten osalta tilanne on suhteellisen selvä: emme tahdo pienten lasten puhuvan ilmastokysymyksessä suoraan omasta puolestaan, ei ainakaan yhdistyksemme nimissä. Asiapitoinen vaikuttaminen on meidän aikuisten vastuulla.

Pikkulapset ovat kylläkin mukana toiminnassamme, koska muuten moni meistä aikuisista ei voisi osallistua itsekään. Ilmastovanhempien tilaisuuksissa lapset ovat askarrelleet, leikkineet, syöneet kakkua ja soittaneet kilikelloja kadulla. Onpa erään ilmastovanhemman lasta haastateltu televisioonkin uratoiveistaan. (Haaveammatti oli supersankari.)

Pikkulapsia ei tarvitse jättää pois yhteiskunnallisesta toiminnasta, sillä kansalaisaktiivisuus on osa normaalia elämää. Omakin lapseni on käynyt erilaisissa ilmastotempauksissa 1-vuotiaasta lähtien. Osallistumisen tulee kuitenkin olla lapsille mahdollisimman mukavaa. Emme myöskään voi väittää puhuvamme suoraan lastemme äänellä, vaikka lapset mukana kulkevatkin.

Mitä tulee vanhempiin lapsiin ja nuoriin, tilanne on hieman toinen. Jossain vaiheessa lapset muodostavat käsityksen ilmaston lämpenemisestä sekä mahdollisia pelkoja tai toiveita siihen liittyen. Nuorilla ja lähes täysi-ikäisillä on varmasti jo runsaastikin mielipiteitä ilmastonmuutoksesta, vaikuttaahan se täysin olennaisin tavoin heidän tulevaisuuteensa.

Kuunnellaanko nuoria ilmastokysymyksessä riittävästi? Meidän mielestämme ei. Ja vaikka tahdomme puolustaa myös nuoria, emme todellakaan voi väittää puhuvamme heidän äänellään. Nuorilla on oma ääni, tai pikemminkin lukuisia.

Tämä on tärkein syy sille, miksi päätimme yhdessä Luonto-Liiton kanssa järjestää ilmastoaiheisen kirjoituskilpailun nuorille. Tahdomme kannustaa nuoria kertomaan omista ajatuksistaan, tunteistaan ja toiveistaan ilmaston lämpenemisen ja siihen liittyvien globaalien muutosten suhteen.

Kilpailumme yläikäraja on määritelty 17 vuoteen tarkoituksella. 18-vuotias voi jo äänestää, esimerkiksi eduskuntavaaleissa keväällä 2015, mutta 17-vuotias ei. Arvelen, että jos olisin itse 17 vuotta eduskuntavaalien aikaan, minua ottaisi rankasti päähän se, että pääsen vaikuttamaan eduskunnan kokoonpanoon vasta 21-vuotiaana. Jo noiden neljän vuoden aikana ehditään tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat maamme kasvihuonepäästöjen hillitsemisvauhtiin.

Myös alle 18-vuotiaiden nuorten äänien tulisi kuulua yhteiskunnallisessa ilmastokeskustelussa, ja sen soisi kantautuvan myös nykyisten ja tulevien päättäjien korviin. Toivottavasti me Ilmastovanhemmat voimme osaltamme auttaa tässä.

PS: Tässä vielä tuore kuva New Yorkissa järjestetystä ilmastotempauksesta, jolla valmistellaan 21. syyskuuta tapahtuvaa suurta ilmastomarssia (voit klikata kuvan suuremmaksi). Lapset ja nuoret ovat tietysti mukana, sillä kun me tavalliset ihmiset lähdemme kaduille vaatimaan päästöjen vähentämistä, tulee moni perheensä kanssa. Kylteissäkin mainitaan sekä ”vanhemmat” että ”nuoriso”, aivan kuten muutkin ilmastoliikkeen tärkeät ryhmät. Juuri näin!

Ilmastotempaus New Yorkissa. Kuva: Joshua Cruse

Ilmastotempaus New Yorkissa

Kategoria(t): Blogi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.