Puolueiden ilmastopoliittiset EU-tavoitteet jättävät paljon toivomisen varaa. Viisi seitsemästä Luonto-Liiton ja Ilmastovanhempien kyselyyn vastanneesta puolueesta sai korkeintaan tyydyttävän arvosanon EU-tason tavoitteistaan.
Luonto-Liitto ja Ilmastovanhemmat lähettivät kyselyn ilmastopoliittisista EU-tavoitteista suurimmille puolueille. Ainoastaan vihreät sai kyselystä kiitettävän arvosanan (10/10 pistettä). RKP ylsi hyvään arvosanaan (7/10). SDP (5/10), kokoomus (6/10) ja keskusta (5/10) jäivät tyydyttävään ja kristillisdemokraatit (4/10) välttävään.
Perussuomalaiset jäivät ilmastotavoitteissaan luokalle (1/10 pistettä). Vasemmistoliitto ei vastannut kyselyyn.
Lisää tietoa kyselystä, muun muassa puolueiden pisteytyksen kriteerit ja vastaukset kokonaisuudessaan:
Puoluekysely_kriteerit ja pisteytys
Puoluekysely_vastaukset
”Harmillisen monet puolueet vetosivat siihen, ettei EU:n tai Suomen kannata tehdä mitään, elleivät muut maat osallistu. Meillä on vain parikymmentä vuotta aikaa estää ilmastokatastrofi. Se ei onnistu, jos kukaan ei ota vetovastuuta. Lisäksi edelläkävijöillä on parhaat mahdollisuudet menestyä esimerkiksi puhtaan teknologian viennissä”, toteaa Ilmastovanhempien puheenjohtaja Liisa Selvenius-Hurme.
Vihreät saivat kyselyssä täydet pisteet. Climate Action Network (CAN) -kattojärjestön selvityksen mukaan vihreillä mepeillä olisi kuitenkin kuluvalla kaudella ollut parantamisen varaa ilmastotoimissaan.
“Suomalaispuolueista ilmastoystävällisimmin parlamentissa on äänestänyt SDP. CANin selvityksessä SDP:n mepit äänestivät 90-prosenttisen ilmastoystävällisesti, kun vihreiden mepit jäivät 80 prosenttiin. Vihreiden uusien meppien olisi äänestyspäätöksiä tehdessään syytä lunastaa tämän selvityksen antama lupaus”, sanoo Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.
Puolueet eivät sitoudu ajamaan riittäviä päästövähennyksiä
Luonto-Liitto ja Ilmastovanhemmat kysyivät puolueilta, miten ilmastokysymys näkyy niiden EU-vaalitavoitteissa. Ainoastaan vihreillä ja perussuomalaisilla ilmastokysymys kuuluu kyselyn perusteella tärkeimpien vaaliteemojen joukkoon.
”Perussuomalaisilla tavoitteena tosin vaikuttaa olevan EU:n ilmastopolitiikan lakkauttaminen”, toteaa Selvenius-Hurme.
Kyselyssä tiedusteltiin puolueiden kantaa EU:n ilmastopolitiikan 2030-tavoitteisiin. Komissio on esittänyt EU:lle vain yhtä sitovaa tavoitetta: 40 prosentin päästävähennystä vuoden 1990 tasosta. Ajantasaisen ilmastotieteen mukaan päästövähennyksen tulisi kuitenkin olla vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jotta äärimmäisen vaaralliselta yli kahden asteen lämpenemiseltä olisi mahdollista välttyä.
Puolueista ainoastaan vihreät ajavat 55 prosentin päästövähennystavoitetta.
”Sitova 55 prosentin päästövähennystavoite on vähintä, mitä EU voi tehdä, kantaakseen oikeudenmukaisen osuutensa ilmastokatastrofin torjunnasta,” Stranius sanoo.
Jonkinlaista unionin yhteistä sitovaa päästövähennystavoitetta kannattavat kaikki puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta. Sitovaa tavoitetta myös uusiutuvan energian osuudelle ja energiansäästölle ajavat vihreiden lisäksi ainoastaan RKP ja keskusta.
On yleisesti tunnustettua, että päästökauppa ei tällä hetkellä ohjaa kohti vähäpäästöisempää tuotantoa, koska päästöoikeuden hinta on pudonnut liian alas. Tästä huolimatta ainoastaan kaksi puoluetta, vihreät ja kokoomus, ilmoittavat ajavansa EU:ssa selkeitä toimenpiteitä päästökaupan korjaamiseksi.
Sitovaa globaalia ilmastosopimusta kannattavat kaikki puolueet lukuunottamatta perussuomalaisia, joka antaisi vastuun ilmastonmuutoksen hillinnästä G20-maille.
EU:n johtavaa roolia globaaleissa päästövähennystalkoissa kannattavat RKP, SDP, vihreät, kokoomus ja kristillisdemokraatit. Suomen edelläkävijyyttä EU:n sisällä puolestaan ajavat RKP, vihreät ja keskusta.
Lisätietoa
CANin selvitys meppien ilmastotoimista