Paula Sankelo on yhden lapsen äiti ja asuu perheineen viihtyisässä Itä-Helsingin lähiössä.
Vegaaninen tammikuu päättyi eilen, mutta jääkaappi on edelleen täynnä vegaanisia ”liha”piirakoita eli vihiksiä. Osallistuin tammikuun vegaanihaasteeseen, kuten moni muukin Ilmastovanhemmat ry:n hallituksen jäsenistä. Varmasti moni muukin jäsenistämme kokeili tammikuussa vegaanista elämää, ellei ole ollut vegaani jo ennestään.
Minulle tärkeintä tämänkertaisessa haasteessa ei ollut se, että elimistöön ei päätyisi mitään kautta eläinperäistä ruokaa. Oman osallistumiseni pääpaino oli ilmastovaikutuksissa ja siinä, millaista ruoantuotantoa tuen rahallisesti. Niinpä ”tunnustan” – jos nyt tunnustaa on tarvis – että söin useaankin kertaan eläinperäistä ruokaa, joka olisi muussa tapauksessa mennyt roskiin. Pari kertaa myöskin söin eläinperäistä ruokaa tilanteessa, jossa kieltäytyminen olisi tuntunut mielestäni kiusalliselta.
Ei-nollalinja toimi omalla kohdallani hyvin, sillä kokonaisuutena tämä tammikuu sujui huomattavasti paremmin kuin viime tammikuu, jolloin koetin olla vegaanisella ruokavaliolla ilman minkäänlaisia poikkeuksia. Tuolloin vegaaninen tammikuuni kesti kolme viikkoa ja päättyi silmittömään maidon kittaamiseen. Tällä kerralla luulen, että ruokavalioni on todella muuttunut pääosin vegaaniseksi, ilman sen kummempaa maidonhimoa tai muutakaan kipuilua.
Ilmastovanhempien tavoitteena ei ole, että kaikki ryhtyisivät yksityiselämässään vegaaneiksi. Meidän toimintamme painopiste on poliittisen päätöksentekoon vaikuttaminen, jotta koko yhteiskuntamme muuttuisi vähäpäästöisemmäksi ja ilmaston lämpenemistä saataisiin hillittyä. Samaan aikaan on kuitekin selvää, että vähäpäästöinen ruokavalio on ainakin nykymaailmassa kasvispainotteinen, ja että merkittäviäkin päästövähennyksiä on saavutettavissa ruokavalioidemme järkeistämisellä.
Lihan ja maitotuotteiden kulutuksen radikaali vähentäminen ei itse asiassa ole tavoitteena kovikaan radikaali. Kyseessä on varsin kohtuullinen muutos elintapoihimme, joka meillä on joka tapauksessa edessä, mikäli ilmaston vaarallista lämpenemistä aiotaan hillitä ajoissa. Erilaisia eläinproteiinin korvikkeita kehitellään koko ajan ja eläinproteiiniakin voidaan varmasti tulevaisuudessa tuottaa vähäpäästöisemmin. Meillä ei kuitenkaan ole aikaa odotella, että laboratorioliha ja hyönteisburgerit ovat jokaisen ulottuvilla joka päivä. Ravitsevaan kasvisruokavalioon voi siirtyä jo nyt.
Oma paras arkivinkkini kaikille kiireisille lapsiperheiden vanhemmille onkin tämä: kasvishernesoppaa saa yleensä ihan samalta kaupan säilykehyllyltä kuin lihahernesoppaakin, ja se pitää nälkää aivan yhtä hyvin. Jos omasta kaupastasi ei saa, ota asia puheeksi kauppiaan kanssa. Tämäkin on arkipäivän yhteiskunnallista vaikuttamista!