Maailma parempi paikka elää ois,
jos ei ilmasto muutoksen kourissa vaikerois.
Käykäämme kaikki taistoon suureen,
kasvattamaan elämänpuun,
tuuheen.
Kuljetaan töihin julkisilla,
ei pusketa päästöjä moottoreilla.
Toki parempi vaihtoehto kävely ois,
mut’ jos matkaa pitkää ei jaksaa vois.
Tulevaisuudessa talvet lämpenee,
silloin hiihto ja luistelu,
ne vähenee.
Kesäisin taatusti hellettä piisaa,
mut’ ajatus pingviineistä on liikaa.
Talvisin lumen sijaan vettä sataa,
valkoinen joulu, se on historiaa.
Hyvinvointi tulee olemaan kortilla,
ihmisten itse aiheuttama on ongelma.
Tapahtuvaa ei voi peruuttaa,
ilmiötä kuitenkin voi hidastaa,
ja yhdessä sen voisi mahdollistaa!
Kaikkien täytyy kuulla,
lastenkin ilmastosta oppia.
Täytyy tulevaisuuden ihmisiin
valaa tahtoa, toivoa.
Jokainen meistä voi kenties olla,
se joka vetyautolla
käy koeajolla.
Ratkaisuja uusia,
niitä voi kehittää.
Siks’ ajatuksia täytyy ihmisissä herättää.
Vähennettävä,
on meidän päästöjä.
Siispä fossiiliset polttoaineet hylätkää,
tuulivoimaloita pystyttäkää
ja jätteenne kaikki kierrättäkää.
Kulutusta hyvä on vähentää.
Tulevaisuudessa ei ehkä oo,
jäätikköö,
olemassakaan. Suomessa
on pilvet harmaat taivaalla,
vain vettä sataa kaatamalla.
Ei lunta maassa talvella,
meren pinta vain on korkealla.
Tulvia alkutalvella.
Saasteet leijuu ilmassa.
Ei tuu sulkapalloa pelattua,
kun aina vain on tuulista.
Ilmastonmuutos sanana on jo melkein normi.
Kaikki tietää:
siitä kaukana on ilo ja onni.
Mutta tavallinen talliainen ei ehkä osaa
ajatella sitä itseä koskettavaa osaa:
”Enhän mä ois siellä jäätiköllä edes päässyt käymään,
eipä tarvii lähtee hakee lämpöö Etelään”.
Mutta asia tää kaikkia koskettaa,
sillä myös sukupolvi tuleva
täällä asustaa.
Asia on ehdottoman tärkeä,
eiköhän kaikkien ole aika käyttää järkeä.