Havu Pellikka on helsinkiläinen Ilmastovanhempi ja junien ystävä.
Korviini kantautui surullinen uutinen. Deutsche Bahn ja muut eurooppalaiset rautatieyhtiöt aikovat karsia Euroopan yöjunareittejä rankalla kädellä.
Juna on ilmastoystävällinen tapa matkustaa. Juna on myös eurooppalainen tapa matkustaa. Vilkaisu lähtevien junien taululle millä tahansa isommalla keskieurooppalaisella rautatieasemalla on suomalaisittain päätähuimaava. Junat sukkuloivat naapurimaihin kaikkiin ilmansuuntiin.
Suomalaiset ovat tässä suhteessa onnettomassa asemassa, sillä maata pitkin Eurooppaan päästäkseen useimmat joutuvat ensin ylittämään Itämeren, joko etelään tai länteen. Baltian reitillä junayhteydet ovat surkeat ja pitkät bussimatkat takapuolta kuluttavia. Silloin tällöin väläytelty junatunneli Suomenlahden ali ja Rail Baltican toteutuminen muuttaisivat asetelman täysin, mutta toistaiseksi kätevin reitti Euroopan rautateille kulkee Tukholman kautta.
Pitkien matkojen taittaminen junalla on toki hidasta lentomatkustamiseen verrattuna. Yöjunien ja yölaivojen ansiosta se on kuitenkin ollut jopa yllättävän nopeaa, sillä nukkuessa matka taittuu huomaamatta. Helsingistä on esimerkiksi voinut ottaa iltajunan Turun satamaan, sieltä yölaivan Tukholmaan, sieltä aamujunan Kööpenhaminaan ja edelleen yöjunan vaikkapa Sveitsin Baseliin. Välissä ehtii pistäytyä jaloittelemassa useammassa kaupungissa ja haukata smørrebrødin tai pari. Jos öitä ei lasketa, vain reilun päivän matkustamisen jälkeen voi nauttia lounasta Zürichissä.
Jos yöjunat lakkaavat, junamatkustamisesta Eurooppaan tulee toivottoman epäkäytännöllistä ja kallista lentomatkustamiseen verrattuna, sillä matkustusaika venyy useisiin päiviin ja junalippujen lisäksi joutuu maksamaan yhdestä tai useammasta hotelliyöstä.
Rautatieyhtiöt perustelevat lakkautuksia heikolla kysynnällä. Halpalentoyhtiöiden kanssa on epäilemättä vaikea kilpailla hinnassa ja nopeudessa. Junalla on kuitenkin omat valttinsa:
- Ympäristöystävällisyys. Juna pienentää matkustamisen hiilipäästöt parhaimmillaan murto-osaan verrattuna lentomatkustamisen päästöihin.
- Matkustusmukavuus. Ei tukalia turvatarkastuksia, oma sänky ja mahdollisuus jaloitella aamiaiselle ravintolavaunuun. (Suomessa VR saa pisteet yöjunien sympaattisista pöllölakanoista, joihin on mukava hautautua.)
- Tunnelma. Raiteiden kolke. Tunne matkalla olemisesta. Parhaita ovat junat, joissa voi avata ikkunan ja työntää nenänsä ulos tuuleen viiniviljelmien, vuoristojen tai merenrannikon viuhuessa ohi.
- Satunnaiset kohtaamiset ihmisten välillä. Yöjunassa olen yrittänyt kommunikoida kynällä, paperilla ja muutamalla venäjän ja englannin sanalla moldovalaisen rajavartijan kanssa, joka oli ollut juhlimassa Moskovassa. Olen myös tuntenut itseni etuoikeutetuksi EU-kansalaiseksi puhuessani nuoren serbimiehen kanssa, jolle ulkomaille lähteminen oli käytännössä mahdotonta paitsi rahanpuutteen, myös matkustusasiakirjojen hankkimiseen liittyvän byrokratian takia.
Yöjunien puolesta on pantu pystyyn monia vetoomuksia, joiden kautta asiaan voi yrittää vaikuttaa. Vetoomukset on osoitettu rautatieyhtiöille, mutta yhtä hyvin ne voisi osoittaa poliitikoille. Kyse ei ole vain kysynnästä ja tarjonnasta, vaan julkisesta tuesta tai tuen puutteesta eri liikennemuodoille. Rautatieyhtiöt valittavat epäreilusta kilpailuasetelmasta lentoliikenteen nauttimien verohelpotusten takia. Lentoyhtiöt eivät esimerkiksi maksa arvonlisäveroa kansainvälisillä reiteillä eivätkä polttoaineveroa, ja lentoliikenteen saaminen mukaan EU:n päästökauppaan on ollut takkuista. Kyse on siitä, rakennetaanko Euroopassa sellaista yhteiskuntaa, jossa ilmastoystävälliset valinnat ovat paitsi mahdollisia, myös helppoja ja houkuttelevia.
Näkymää raiteilta: Genevenjärvi, Sveitsi