Mitä kertoisin lapselle ilmastonmuutoksesta?

Liisa Selvenius-Hurme on Ilmastovanhempien puheenjohtaja. Liisa on kohta keski-ikäinen kahden lapsen äiti, joka haaveilee kesämökistä ja rakastaa vuodenaikojen vaihtelua.

Liisa Selvenius-Hurme on Ilmastovanhempien puheenjohtaja. Liisa on kohta keski-ikäinen kahden lapsen äiti, joka haaveilee kesämökistä ja rakastaa vuodenaikojen vaihtelua.

Lapseni on ryhtynyt kyselemään. Miksei talvella ole lunta? Miksi myrsky kaatoi puita? Miksi joki tulvii? Kerron, että talvet ovat erilaisia. Kerron, että joskus tuulet ovat niin kovia, että puut eivät kestä. Laskemme, että lähimetsästä kaatui joulukuun myrskyissä kymmenen puuta. Kerron, että on satanut niin paljon, ettei kaikki vesi mahdu jokeen.

Samalla mietin mielessäni, tuleeko vielä lumisia talvia, tuleeko myrskyjä lisää, jääkö yhtään puuta pystyyn, miten korkealle vesi voi nousta. Mietin, millaisia talvia lapseni tulee näkemään.

Arki nostaa esiin kysymyksiä myös tulevaisuudesta. Lapsi pohtii, millainen hänen elämästään tulee. Mietimme yhdessä, missä hän mahtaa asua ja kenen kanssa. Mikä hänestä tulee isona ja millainen on hänen perheensä silloin. Varoen kerron, että maailma voi olla erilainen sitten kun hän on aikuinen. Sen enempää en osaa sanoa. Lapseni, en tiedä, millainen on tulevaisuus.

Lapseni on vielä pieni. Hän ihmettelee ympäristöään ja uskoo, että äidillä on vastaukset. Hänellä ei ole vielä tarvetta eikä kykyä ymmärtää maailmanpolitiikkaa tai ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia. Tiedän kuitenkin, että myöhemmin tulee toisia, vaikeampia kysymyksiä.

Osallistuin tammikuussa Educa-messuilla paneelikeskusteluun siitä, miten ilmastonmuutos tulisi huomioida opetuksessa ja mitä jokaisen opettajan tulisi tietää ilmastonmuutoksesta. Keskustelu sujui hyvässä hengessä. Me keskustelijat olimme yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutosta ei voi opetustyössä ohittaa ja että sitä on käsiteltävä poikkitieteellisesti. Ovathan sen syyt ja seuraukset paitsi luonnontieteellisiä myös hyvin vahvasti yhteiskunnallisia.

Paneelin lopuksi totesimme, että koululaisille on kerrottava ongelman lisäksi toivosta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Siitä, miten me kaikki voimme osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön paitsi omilla kulutusvalinnoillamme, myös olemalla aktiivisia kansalaisia ja vaatimalla parempaa ilmastopolitiikkaa.

Koulu voi opettaa lapsista aktiivisia, mutta meidän vanhempien on oltava hyvänä esimerkkinä. Jokainen meistä voi kirjoittaa ministerille ja vaatia ilmastolakia. Jokainen meistä voi selvittää, mitkä ovat oman eurovaaliehdokkaan tavoitteet EU:n ilmastopolitiikassa.

Kategoria(t): Blogi Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.