Lapsettomat, tervetuloa Ilmastovanhempiin!

Hilkka Pellikka on helsinkiläinen tutkija ja lapseton Ilmastovanhempi.

Havu Pellikka on helsinkiläinen tutkija ja lapseton ilmastovanhempi.

Ilmastovanhempien kantavana toiminta-ajatuksena on tulevien sukupolvien edunvalvonta. Aktiivijäsenten joukossa onkin pääasiassa pienten lasten vanhempia. Ilmastovanhempiin voi kuitenkin liittyä, vaikka omia lapsia ei olisikaan. Itse olen näin tehnyt.

Miksi?

1. Koska haluan, että lajillamme ja kaikilla muilla lajeilla on elinkelpoinen planeetta vielä senkin jälkeen, kun minua tai ketään tuntemaani ihmistä ei enää ole. Ilmastokriisin pahimmat seuraukset eivät tunnu vielä minun elinaikanani, joten Ilmastovanhemmat on aidosti lasten asialla.

2. Koska lähipiirissäni on lapsia, joille en toivo epävarmaa ja katastrofien täyttämää tulevaisuutta. Niin on monella meistä: kummilapsia, sisarusten lapsia, serkkujen ja kavereiden lapsia. Koen olevani osa sukupolvien ketjua, vaikka se ei omalta osaltani johtaisikaan biologisten jälkeläisten hankkimiseen.

3. Koska Ilmastovanhempiin on matala kynnys mennä mukaan ilman mittavaa kokemusta tai aiempaa järjestötaustaa. Tekijöille on tarvetta. Järjestö juhli vastikään 1-vuotissyntymäpäiviään, ja toiminta on vasta muotoutumassa.

4. Koska Ilmastovanhemmat keskittyy oleelliseen: poliittiseen vaikuttamiseen ja asenneilmapiirin muuttamiseen. Keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat olemassa, tahtoa ja tekoja puuttuu. Isot päätökset tehdään politiikassa: kansainvälisissä neuvotteluissa, EU-tasolla, kansallisella tasolla ja kunnissa.

Neljäs perustelu on mielestäni erityisen tärkeä. Vaikka koen kestävän elämäntavan tavoittelun tärkeäksi, ilmastonmuutos ei ratkea sillä, että pyöräilen töihin ja kierrätän kauramaitotölkkini. Se ratkeaa, kun uudistamme kokonaan tapamme tuottaa energiaa: sähköä, lämpöä ja liikettä.

Helsinkiläiset kaupunginvaltuutetut tekevät ensi vuonna päätöksen siitä, millaisella polttoaineella satojentuhansien ihmisten kodit, omani mukaan lukien, lämmitetään vuosikymmeniksi eteenpäin. Europarlamentissa, johon edustajia taas toukokuussa valitaan, päätetään koko unionia sitovista päästövähennystavoitteista. Mittakaavaero arkisten ilmastopäätösteni ja poliittisten ilmastopäätösten välillä on siis valtava. Ja vain yhteiskunnan rakenteita muuttamalla mukaan ilmastotalkoisiin saadaan nekin, joiden huomio liikkuu kokonaan muissa asioissa.

Kategoria(t): Blogi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.