Toukokuisilla Maailma kylässä -festivaaleilla Ilmastovanhempien esittelypisteessä kävi vilske. Aikuiset askartelivat lapsia, joiden puolesta vaativat tiukempaa ilmastopolitiikkaa, ja lapset askartelivat omakuvia. Kuvakooste festivaaleilta löytyy täältä. Tuloksena oli vaikuttava kokoelma kasvoja, jotka muistuttavat päättäjiä ja meitä kaikkia siitä, keiden vuoksi ilmastonmuutosta vastaan kannattaa taistella. Alla pieni murto-osa kasvoista. Pelasta ilmasto heidän vuokseen!
Under festivalen ”Världen i byn” i maj gick det livligt till i Klimatföräldrarnas tält. Föräldrarna sysselsatte barnen för vilkas skull de kräver en hårdare klimatpolitik och barnen sysselsatte sig med att göra självporträtt. Här hittar du ett bildcollage från festivalen. Resultatet blev en imponerande samling ansikten som påminner beslutsfattarna och oss alla om för vems skull det lönar sig att kämpa mot klimatförändringen. Här ser du en liten bråkdel av alla porträtten. Rädda klimatet för deras och alla andra barns skull!
Ilmastovanhemmat ja Luonto-Liitto julistavat ilmastoaiheisen kirjoituskilpailun 12-17 -vuotiaille nuorille.
Kilpailuun voi lähettää suomenkielisiä, ennen julkaisemattomia tekstejä. Osallistua voi sekä kotoa että koulusta käsin. Kilpailutekstit tulee palauttaa 24.10.2014 mennessä. Kirjoitusten aiheet sekä tarkat palautusohjeet löydät sivun alalaidasta.
Kilpailussa on kaksi sarjaa: 12-14 -vuotiaat sekä 15-17 -vuotiaat. Kummassakin sarjassa valitaan yksi voittaja sekä kaksi kunniamaininnan saajaa. Sarjojen voittajat saavat 100 euron suuruisen rahapalkinnon ja kunniamaininnan saaneet palkitaan Luonto-Liiton lehden vuosikerralla. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja.
Sarjansa voittaneet kirjoitukset julkaistaan Nuorten Luonto -lehdessä ammattimaisesti kuvitettuina. Sekä voittaneet että kunniamaininnan saaneet tekstit julkaistaan Ilmastovanhempien sekä Luonto-Liiton nettisivuilla.
Tuomaristoon kuuluvat teatterintekijä ja kirjailija Laura Gustafsson, sarjakuvataiteilija Kaisa Leka ja ilmastotutkija sekä lastenkirjailija Mikko Lensu.
Mikko Lensu
Laura Gustafsson
Kaisa Leka
Toivotamme inspiraatiota ja kirjoittamisen iloa!
PS: Lue myös blogikirjoitus siitä, minkä vuoksi Ilmastovanhemmat ja Luonto-Liitto päättivät tämän kirjoituskilpailun järjestää.
Kiitoksia yhteistyöstä ja hyvää syksyn alkua teille sekä opetusryhmillenne!
Kirjoituksen tyylilajin voi valita kaikissa kolmessa kohdassa vapaasti. Voit kirjoittaa perinteisen mielipidekirjoitelman sijasta esimerkiksi runon, tarinan, rap-sanoituksen, kirjeen tai vaikkapa kuvitteellisen sanomalehtiartikkelin. Huumorin käyttö on myös sallittua kaikissa kohdissa!
1. Ilmastonmuutos ja Suomi
Keväällä 2015 valitaan Suomelle uusi eduskunta ja muodostetaan uusi hallitus. Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää uusille kansanedustajille tai ministereille ilmastonmuutokseen liittyen? Millaisiin tekoihin toivot päättäjien ryhtyvän kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi – vai teemmekö mielestäsi jo oman osamme?
Kirjoituksesi otsikko voi olla esimerkiksi:
“Kirje kansanedustajalle”
“Kirje pääministerille”
Voit myös keksiä kirjoituksellesi oman otsikon.
2. Ilmastonmuutos ja koulu
Mitä olet oppinut koulussa ilmaston lämpenemisestä? Missä vaiheessa asiaa on käsitelty oppitunneilla ja minkä aineen yhteydessä?
Oletko mielestäsi saanut tarpeeksi tietoa siitä, kuinka ihminen vaikuttaa ilmakehään? Miltä saamasi tieto on tuntunut: hyödylliseltä, pelottavalta, turhalta…? Onko tunneilla opittua voinut soveltaa kodin tai koulun arkeen?
Kuinka tärkeää mielestäsi on käsitellä ilmastonmuutosta koulussa? Millä tavalla itse toivoisit, että ilmaston lämpenemisestä opetetaan?
Voit keksiä kirjoituksellesi oman otsikon.
3. Ilmastonmuutos ja tulevaisuus
Millainen on tulevaisuuden Suomi? Onko ilmastonmuutos edennyt kiihtyen vai onko lämpeneminen hallinnassa? Kuinka hyvin olemme sopeutuneet mahdollisiin muutoksiin? Kuinka ilmaston lämpeneminen tai sen hillitseminen näkyy tavallisten suomalaisten arjessa?
Kuvaa kirjoituksessasi Suomea ja sen ilmastoa joko vuonna 2050 tai vuonna 2080. Lähesty aihetta yksittäisen henkilön näkökulman kautta: voit sijoittaa itsesi tulevaisuuteen tai valita kuvitteellisen henkilön näkökulman. Tekstisi voi olla esimerkiksi päiväkirjamerkintä, novelli tai runo. Voit pyrkiä kirjoituksessasi realismiin tai käyttää mielikuvitustasi. Kaikki tulevaisuudennäkymät ovat sallittuja, niin synkät kuin valoisatkin!
Voit keksiä kirjoituksellesi oman otsikon.
Kirjoituksen tyylilajin voi valita kaikissa kolmessa kohdassa vapaasti. Voit kirjoittaa perinteisen mielipidekirjoitelman sijasta esimerkiksi runon, tarinan, rap-sanoituksen, kirjeen tai vaikkapa kuvitteellisen sanomalehtiartikkelin. Huumorin käyttö on myös sallittua kaikissa kohdissa!
1. Ilmastonmuutos ja lähiympäristö
Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy mm. voimalaitoksissa, liikenteessä, asuntojen lämmittämisessä ja maataloudessa.
Mieti omaa lähiympäristöäsi: esimerkiksi kylää, naapurustoa, pikkukaupunkia tai suurkaupungin lähiötä. Missä kaikkialla lähiympäristössäsi arvelet kasvihuonekaasupäästöjä syntyvän? Entä miten sinun mielestäsi kannattaisi toteuttaa ilmastoystävällinen lähiympäristö? Jos haluat, voit kertoa myös ilmastolle haitallisista asuinympäristöistä tai vertailla toisiinsa hyviä ja huonoja ratkaisuja.
Kirjoituksesi otsikko voi olla esimerkiksi:
“Päästellen vai säästellen?”
Voit myös keksiä kirjoituksellesi oman otsikon.
2. Ilmastonmuutos ja vuodenajat
Mikä vuodenaika on suosikkisi? Minkälainen on tuon vuodenajan sää ja mitä tunteita se sinussa herättää? Onko jokin puuha tai harrastus erityisen mukavaa tiettynä vuodenaikana?
Arveletko ilmaston lämpenemisen vaikuttavan lempivuodenaikaasi – ja jos, niin miten? Kuinka tämä muutos näkyy omassa elämässäsi?
Voit keksiä kirjoituksellesi oman otsikon.
3. Ilmastonmuutos ja tulevaisuus
Minkälainen ilmasto vallitsee Suomessa vuonna 2050 tai vuonna 2080? Kuinka ilmastonmuutos on edennyt – olemmeko onnistuneet hillitsemään lämpenemistä vai onko lämpeneminen jatkunut voimakkaana? Olemmeko osanneet sopeutua mahdollisiin muutoksiin?
Kuvaile, millaista on ikäisesi koululaisen arki tulevaisuudessa. Kerro yhdestä päivästä, joka sijoittuu joko vuoteen 2050 tai vuoteen 2080. Voit kirjoittaa päiväkirjan muodossa, jos tahdot. Saat käyttää mielikuvitustasi!
Kirjoituksesi otsikko voi olla esimerkiksi:
“Maanantai 14. helmikuuta 2050”
“Torstai 15. elokuuta 2080”
Voit myös keksiä kirjoituksellesi oman otsikon.
Paula Sankelo on yhden lapsen äiti ja asuu perheineen viihtyisässä Itä-Helsingin lähiössä.
Me Ilmastovanhemmat vaadimme lapsillemme oikeutta turvalliseen ilmastoon. Toimintaamme motivoi valtava huoli omien lastemme ja lähipiirimme lasten tulevaisuudesta.
Lapsemme eivät kuitenkaan ole meidän jatkeitamme, eikä heillä välttämättä ole meidän intressejämme. Luonnollisesti myös haluamme, että pienet lapsemme eivät joutuisi jakamaan suuria huoliamme.
Joudumme siis kysymään itseltämme: mitä tarkoittaa se, että puhumme lastemme puolesta? Tahdomme puolustaa lapsiamme, mutta voimmeko väittää puhuvamme heidän äänellään? Entä saammeko puhua heidän ohitseen?
Aivan pienten lasten osalta tilanne on suhteellisen selvä: emme tahdo pienten lasten puhuvan ilmastokysymyksessä suoraan omasta puolestaan, ei ainakaan yhdistyksemme nimissä. Asiapitoinen vaikuttaminen on meidän aikuisten vastuulla.
Pikkulapset ovat kylläkin mukana toiminnassamme, koska muuten moni meistä aikuisista ei voisi osallistua itsekään. Ilmastovanhempien tilaisuuksissa lapset ovat askarrelleet, leikkineet, syöneet kakkua ja soittaneet kilikelloja kadulla. Onpa erään ilmastovanhemman lasta haastateltu televisioonkin uratoiveistaan. (Haaveammatti oli supersankari.)
Pikkulapsia ei tarvitse jättää pois yhteiskunnallisesta toiminnasta, sillä kansalaisaktiivisuus on osa normaalia elämää. Omakin lapseni on käynyt erilaisissa ilmastotempauksissa 1-vuotiaasta lähtien. Osallistumisen tulee kuitenkin olla lapsille mahdollisimman mukavaa. Emme myöskään voi väittää puhuvamme suoraan lastemme äänellä, vaikka lapset mukana kulkevatkin.
Mitä tulee vanhempiin lapsiin ja nuoriin, tilanne on hieman toinen. Jossain vaiheessa lapset muodostavat käsityksen ilmaston lämpenemisestä sekä mahdollisia pelkoja tai toiveita siihen liittyen. Nuorilla ja lähes täysi-ikäisillä on varmasti jo runsaastikin mielipiteitä ilmastonmuutoksesta, vaikuttaahan se täysin olennaisin tavoin heidän tulevaisuuteensa.
Kuunnellaanko nuoria ilmastokysymyksessä riittävästi? Meidän mielestämme ei. Ja vaikka tahdomme puolustaa myös nuoria, emme todellakaan voi väittää puhuvamme heidän äänellään. Nuorilla on oma ääni, tai pikemminkin lukuisia.
Tämä on tärkein syy sille, miksi päätimme yhdessä Luonto-Liiton kanssa järjestää ilmastoaiheisen kirjoituskilpailun nuorille. Tahdomme kannustaa nuoria kertomaan omista ajatuksistaan, tunteistaan ja toiveistaan ilmaston lämpenemisen ja siihen liittyvien globaalien muutosten suhteen.
Kilpailumme yläikäraja on määritelty 17 vuoteen tarkoituksella. 18-vuotias voi jo äänestää, esimerkiksi eduskuntavaaleissa keväällä 2015, mutta 17-vuotias ei. Arvelen, että jos olisin itse 17 vuotta eduskuntavaalien aikaan, minua ottaisi rankasti päähän se, että pääsen vaikuttamaan eduskunnan kokoonpanoon vasta 21-vuotiaana. Jo noiden neljän vuoden aikana ehditään tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat maamme kasvihuonepäästöjen hillitsemisvauhtiin.
Myös alle 18-vuotiaiden nuorten äänien tulisi kuulua yhteiskunnallisessa ilmastokeskustelussa, ja sen soisi kantautuvan myös nykyisten ja tulevien päättäjien korviin. Toivottavasti me Ilmastovanhemmat voimme osaltamme auttaa tässä.
PS: Tässä vielä tuore kuva New Yorkissa järjestetystä ilmastotempauksesta, jolla valmistellaan 21. syyskuuta tapahtuvaa suurta ilmastomarssia (voit klikata kuvan suuremmaksi). Lapset ja nuoret ovat tietysti mukana, sillä kun me tavalliset ihmiset lähdemme kaduille vaatimaan päästöjen vähentämistä, tulee moni perheensä kanssa. Kylteissäkin mainitaan sekä ”vanhemmat” että ”nuoriso”, aivan kuten muutkin ilmastoliikkeen tärkeät ryhmät. Juuri näin!
Ilmastotempaus New Yorkissa
Paula Sankelo har ett barn och bor i en hemtrevlig förort i östra Helsingfors.
Vi Klimatföräldrar kräver att våra barn får rätt till ett tryggt klimat. Vår verksamhet drivs av vår enorma oro för våra egna barns och deras kamraters framtid.
Våra barn är ändå inga automatiska förlängningar av oss själv och deras intressen är inte nödvändigtvis våra intressen. Vi vill heller inte att våra små barn alltför tidigt ska tvingas dela vår oro.
Vi måste alltså fråga oss själva: Vad betyder det att vi talar för våra barn? Vi vill försvara dem, men kan vi påstå att vi talar med deras röster? Och får vi tala förbi dem?
När det gäller riktigt små barn är situationen ganska klar: Vi vill inte att små barn ska tala för sig själv i klimatfrågor, åtminstone inte i vår förenings namn. De vuxna har ansvaret för att samla fakta och påverka samhället.
Småbarnen är ändå med i vår verksamhet, annars skulle det vara omöjligt för många av oss vuxna att delta. Under våra tillställningar har barnen varit med och pysslat, lekt, ätit kakor och ringt i klockor på gatan. Ett av dem blev till och med intervjuat i TV om sina framtidsdrömmar (drömyrket var superhjälte).
Småbarn behöver inte lämnas utanför samhälleliga aktiviteter, medborgaraktivitet är en del av ett normalt liv. Mitt eget barn har varit med på olika klimattillställningar sedan han var ett år. Att delta måste naturligtvis vara så roligt som möjligt för barnen och vi kan inte gå ut med att vi talar med barnens röster trots att barnen följer med i vår verksamhet.
När det gäller större barn och unga är situationen lite annorlunda. I något skede bildar barnen sig en egen uppfattning om klimatförändringen, de får egna rädslor och förhoppningar om vad som händer omkring oss. Ungdomar och unga vuxna har många olika åsikter om klimatförändringen, den påverkar ju i avgörande grad deras egen framtid.
Får de unga sina röster hörda i klimatfrågor? Vi anser att svaret på frågan är nej. Också om vi vill försvara de unga kan vi inte heller här låtsas att vi talar med deras röster. De unga har en egen röst, eller snarare massor av olika röster.
Det här är den viktigaste orsaken till att vi tillsammans med Luonto-Liitto (de ungas naturskyddsorganisation) ordnar en skrivtävling för ungdomar med klimatet som tema. Vi vill uppmuntra unga människor att skriva om sina egna tankar, känslor och förhoppningar i anslutning till klimatuppvärmningen och dess globala följder.
Övre åldersgränsen för att delta i tävlingen är 17 år därför att en 18-åring redan får rösta, t.ex. i riksdagsvalet våren 2015, det får däremot inte en 17-åring. Om jag själv skulle vara 17 idag skulle jag antagligen vara mycket ilsken över att själv få vara med och påverka riksdagen först som 21-åring. Under de kommande fyra åren hinner riksdagen fatta många beslut som avgör i vilken takt vårt lands utsläpp av växthusgaser minskar.
Också unga människor under 18 borde höras i den samhälleliga klimatdiskussionen och deras röster bära fram till nuvarande och kommande beslutsfattare. Här försöker vi Klimatföräldrar göra vår insats.
PS: Till sist en färsk bild från en klimattillställning i New York där man förberedde sig för den stora klimatmarschen den 21 september (klicka på bilden så blir den större). Barnen och ungdomarna är naturligtvis med när vi går ut på gatorna för att kräva utsläppsminskningar, många kommer tillsammans med sina familjer. På skyltarna står det både ”Föräldrar” och ”Unga” vilket är helt på sin plats eftersom båda två är viktiga grupper i samhället.
Klimatmarschen i New York
Liisa Selvenius-Hurme on Ilmastovanhempien puheenjohtaja. Liisa on kohta keski-ikäinen kahden lapsen äiti, joka rakastaa vuodenaikojen vaihtelua.
Elokuun alussa the Guardian uutisoi, että Venäjällä karhut ovat alkaneet hyökätä ihmisten kimppuun. Syyksi epäiltiin ilmastonmuutoksesta johtuvia äärimmäisiä sääilmiöitä, jotka ovat vaikeuttaneet karhujen ravinnonsaantia ja sekoittaneet eläinten rytmin.
Minä pelkään ilmastonmuutosta. Sekoilevia karhuja en ole ainakaan tähän asti osannut pelätä. Minä pelkään sitä, millaiseksi yhteiskunta muuttuu ilmastonmuutoksen vaikutusten myötä.
Hillitsemätön ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan kaikkiin ja kaikkialla. Se vaikuttaa elämän perusedellytyksiin. Me täällä pienessä syrjäisessä pohjoisessa maassa emme voi tuudittautua siihen valheeseen, että meille ilmaston lämpeneminen merkitsee vain leutoja talvia ja kasvukauden pidentymistä.
Ihmiset elävät maasta ja vedestä. Puhdas vesi ei tänäänkään ole itsestäänselvyys suuressa osassa maapalloa. Näyttää siltä, että ilmaston lämmetessä puhdas juomavesi ja riittävä kasteluvesi tulevat hupenemaan entisestään (lisää aiheesta esim. täällä).
Ihminen tarvitsee ruokaa. Ruoka tulee maasta. Ihminen on kehittänyt viljelymenetelmiä ja viljeltäviä lajeja vuosisatojen ajan, jotta ne toimisivat parhaiten vallitsevassa ilmastossa ja tuottaisivat suurimman mahdollisen sadon.
Ilmaston muuttuessa ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyessä nämä menetelmät ja lajit eivät enää pystykään tuottamaan satoa. Sadot pienenevät, ruuan hinta nousee, nälänhätä kasvaa. Esimakua tästä on jo saatu. Puute ruuasta ja puhtaasta vedestä johtaa levottomuuksiin.
Merenpinnan nousu jättää suurkaupunkeja alleen. Kodit ja elinkeinot tuhoutuvat äärimmäisten sääilmiöiden seurauksena. Asukkaat lähtevät etsimään uutta elintilaa. Konfliktit lisääntyvät.
Kun me Ilmastovanhemmat puhumme ilmastonmuutoksen uhasta, me emme puhu jääkarhuista tai sademetsien sammakoista. Me puhumme ilmiöstä, joka uhkaa lastemme mahdollisuutta onnelliseen, toiveikkaaseen ja tasapainoiseen tulevaisuuteen.
Jokaisen vanhemman ja isovanhemman on noustava barrikadeille ja vaadittava loppua tälle hulluudelle ja piittamattomuudelle. Ja se on tehtävä nyt.
Ilmastonmuutoksen suurimmat syylliset ovat fossiilisiin polttoaineisiin perustuva energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Omilla kulutus- ja elämäntapavalinnoilla voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä, mutta sen lisäksi meidän on vaadittava yhteiskuntaa muuttumaan. Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon, päästöt on saatava kuriin ja ilmastoystävällisistä valinnoista on tehtävä helppoja ja edullisia.
Tätä vaikuttamistyötä Ilmastovanhemmat tekee. Työtä on paljon.
Pyydän: tule mukaan Ilmastovanhempien toimintaan. Me tarvitsemme apuasi, jotta saamme viestimme vietyä päättäjille ja äänemme kuuluviin mediassa. Me tarvitsemme tavallisia, ilmastonmuutoksesta huolestuneita vanhempia, jotka haluavat muuttaa pelon ja huolen toiminnaksi lasten tulevaisuuden puolesta.
Voit aloittaa lähettämällä sähköpostia osoitteeseemme info@ilmastovanhemmat.fi. Tai liity jäseneksemme tämän linkin kautta.
