Varför varje förälder är skyldig att vara med och bromsa klimatförändringen

Liisa Selvenius-Hurme är ordförande i föreningen Ilmastovanhemmat/ Klimatföräldrarna. Liisa är en snart medelålders tvåbarnsmamma som älskar årstidsväxlingar.

Liisa Selvenius-Hurme är ordförande i föreningen Ilmastovanhemmat/ Klimatföräldrarna. Liisa är en snart medelålders tvåbarnsmamma som älskar årstidsväxlingar.

I början av augusti skrev den engelska tidningen the Guardian om att björnarna i Ryssland börjat anfalla människor. En orsak anses vara klimatförändringen och de extrema väderfenomenen den för med sig. Björnarnas årsrytm störs och de har svårt att hitta föda.

Jag är rädd för klimatförändringen även om jag hittills inte behövt vara rädd för björnar. Jag är mest rädd för hur samhället kommer att förändras när klimatet blir varmare.

En okontrollerad klimatförändring påverkar allt och alla. Den förändrar livets grundförutsättningar. Inte ens här i den avlägsna kan vi längre låtsas att ett varmare klimat bara innebär milda vintrar och längre vegetationsperiod.

Människorna lever av jorden och vattnet. I stora delar av världen är rent vatten inte heller idag någon självklarhet och det verkar som om resurserna av rent dricksvatten och bevattningsvatten håller på att sina i takt med uppvärmningen (se. t.ex. här).

Också maten kommer ur jorden. Människan har utvecklat odlingsmetoder och –växter under tusentals år för att passa just de rådande klimatförhållandena och ge största möjliga skördar.

När klimatet blir varmare och extrema väderfenomen ökar räcker metoderna och växterna inte längre till för att ge oss tillräckligt mat. Skördarna minskar och priserna går upp. Exempel på det här ser vi redan. Bristen på mat och vatten leder i sin tur till ökad oro i samhället.

Om havsytan stiger blir stora städer under vatten. Hem och näringar förstörs av stormar och översvämningar och människorna måste se sig om efter nya platser att leva på. Också detta leder till ökande konflikter.

När vi klimatföräldrar talar om klimathotet talar vi inte om isbjörnar eller regnskogarnas försvinnande grodarter. Vi talar om de fenomen som hotar våra barns möjligheter till en lycklig, optimistisk och balanserad framtid.

Varje förälder och mor- eller farförälder måste senast nu klättra upp på barrikaderna och kräva slut på det vansinne och den ansvarslöshet vi ser omkring oss. Och de måste göra det nu.

De största klimatbovarna är energiproduktion med hjälp av fossila bränslen, industrin och trafiken. Var och en av oss kan påverka sitt kolfotspår med egna konsumtions- och livsstilsval, men dessutom måste vi kräva att samhället förändras. Vi måste bli kvitt de fossila bränslena, få kontroll över utsläppen och göra det lätt och förmånligt för var och en att välja klimatvänligt.

Här försöker vi Klimatföräldrar göra vår insats. Arbetet ser inte ut att ta slut i första taget.

Jag ber dig komma med i vår verksamhet. Vi behöver din hjälp så att vårt budskap når beslutsfattarna och medierna. Vi behöver vanliga föräldrar som oroar sig för klimatet och som är beredda att förvandla sin oro till aktivitet för barnens framtid.

Börja till exempel genom att skicka e-post till vår adress info@ilmastovanhemmat.fi. Eller bli medlem via den här länken.

Tallennettu kategorioihin På svenska | Jätä kommentti

”Haluatteko askarrella ilmaston puolesta?”

Ilmastovanhemmilla oli esittelypiste Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä 24.-25.5. Yhteensä tusinan verran aktiivejamme päivysti viikonlopun aikana Mahdollisuuksien tori -teltassa. Tavoitimme runsaasti toiminnastamme kiinnostuneita kävijöitä, saimme uusia jäseniä, kuulimme mieltä lämmittäviä tuen ilmauksia ja kävimme innostavia keskusteluja.

Alla kuvakooste esittelypöytämme aktiviteeteista. Vaikka tällä kerralla pääosassa oli askartelu, Ilmastovanhempien varsinainen vahvuus eli vaikuttamistyö ei ole näpertelyä!

Valmista on - kävijät voivat tulla!

Valmista on – kävijät voivat tulla!

Meillä oli pieni askartelutehtävä: aikuiset saivat askarrella lapsen, jonka puolesta vaativat tiukempaa ilmastopolitiikkaa.

Meillä oli pieni askartelutehtävä: kaikki saivat askarrella lapsen, jonka puolesta vaativat tiukempaa ilmastopolitiikkaa.

Taulullemme ilmestyi lasten, lapsenlasten, kummilasten ja kavereiden lasten kuvia.

Taulullemme ilmestyi lasten, lapsenlasten, kummilasten ja kavereiden lasten kuvia.

Käytännössä lapset tietysti halusivat askarrella itse.

Lapset ja nuoret halusivat tietysti askarrella itsekin, joten syntyi myös hienoja omakuvia.

Eipä omakuvan tai kaverikuvan askartelu ollut aikuisiltakaan kiellettyä!

Eipä omakuvan tai kaverikuvan askartelu ollut aikuisiltakaan kiellettyä!

"Naamataulumme" vierusta oli suosittu poseerauspaikka.

”Naamataulumme” vierusta oli suosittu poseerauspaikka.

Jaoimme myös Ilmastovanhemmat-pinssejä...

Jaoimme myös esitteitä, karkkeja, Ilmastovanhemmat-pinssejä…

...ja perheen pienimmille värityskuvia.

…sekä perheen pienimmille värityskuvia.

Vilskettä riitti ja "naamataulua" täytyi välillä tyhjentääkin...

Vilskettä riitti. ”Naamataulua” täytyi välillä tyhjentääkin…

...ja se täyttyi yhä uudestaan ja uudestaan.

…ja se täyttyi yhä uudestaan ja uudestaan.

Askartelutehtävä toimi meillekin rohkaisevana muistutuksena siitä, keiden puolesta olemme liikkeellä. Kiitoksia kaikille kävijöille!

Askartelutehtävä toimi meillekin rohkaisevana muistutuksena siitä, keiden puolesta olemme liikkeellä. Kiitoksia kaikille kävijöille!

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Kerro, kerro kansalainen

Paula Sankelo on yhden lapsen äiti ja asuu perheineen viihtyisässä Itä-Helsingin lähiössä.

Paula Sankelo on yhden lapsen äiti ja asuu perheineen viihtyisässä Itä-Helsingin lähiössä.

Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut kansalaisille verkkokyselyn siitä, kuinka Suomi saataisiin rukattua vähähiiliseksi. Tai näin ainakin voisi kyselyn otsikosta päätellä: “Millä toimilla Suomi vähähiiliseksi vuonna 2050?”

Mikäli kyselyn avaa, huomaa kuitenkin pian, että otsikko on jossain määrin harhaanjohtava. Useassa kohdassa tiedustellaan ennen kaikkea sitä, mitä toimia vastaaja voisi harkita omien päästöjensä vähentämiseksi.

Liikenteen päästöjen yhteydessä ei kysytä kaavoituksesta vaan siitä, olisiko vastaaja halukas vähentämään oman autonsa käyttöä. Ruoantuotannon päästöjen yhteydessä ei kysellä maatalouden tuista vaan tiedustellaan, voisiko vastaaja itse kuvitella syövänsä kasvispainotteisemmin.

Asenteiden kartoitus voi olla mielenkiintoista sinänsä. Jos kuitenkin minulta kansalaisena tiedustellaan, kuinka Suomen tulisi pyrkiä vähähiilisyyteen, minua ei tulisi heti kättelyssä asemoida kuluttajan rooliin. Etenkään en tahdo olla se sankarikuluttaja, joka vastaa, että totta kai aikoo säätää omia elintapojaan vielä paremmiksi. Haluan antaa ääneni johdonmukaisesti sellaiselle vaihtoehdolle, että päästöjä tulee vähentää lakien, verojen ja kaavoituksen avulla, ei minun hyveellisten ponnistusteni turvin.

* * *

Suurimman yllätyksen tarjoaa kuitenkin jo kyselyn ensimmäinen kohta. Johdannoksi kerrotaan, että Suomi ja EU ovat linjanneet tavoitteekseen vähentää kasvihuonepäästöjä 80–95% vuoteen 2050 mennessä. Sen jälkeen tiedustellaan, kuinka nopeaa tahtia Suomen tulisi päästöjään vähentää.

Eräs vastausvaihtoehdoista kuuluu:

“Uskon, että arviot ilmastonmuutoksen nopeudesta ja riskeistä ovat ylimitoitettuja. Tarvittaessa ihmiset sopeutuvat myös suuriin muutoksiin, eikä päästöjen vähentäminen ole välttämätöntä.”

Kun kartoitetaan kansalaisten suosimia toimia vähähiiliseen yhteiskuntaan pääsemiseksi, yhdeksi vaihtoehdoksi tarjotaankin sitä, ettei päästöjä itse asiassa täydy vähentää ollenkaan.

Miksi näin toimitaan?

Toki kansalaisten joukossa on niitäkin, jotka eivät pidä ilmaston lämpenemistä uhkana. Täytyy kuitenkin kysyä, minkä vuoksi ministeriö antaa tiekarttakyselyn vastaajille heti alkuun vaihtoehdoksi kiistää tiedeyhteisön vahva konsensus. “Tasapuolisuuden” nimissäkö?

Virhe ei ole ainoastaan periaatteellinen: outo alkuasetelma vääristää pakostakin kyselyn tiedonkeruutarkoitusta. Mikäli tahdotaan selvittää, millä keinoilla kansalaisten mielestä parhaiten päästäisiin tiettyyn tavoitteeseen, ei kannata eksplisiittisesti kutsua vastaamaan ryhmää, joka ei tätä tavoitetta kannata. Tämän ryhmän jäsenten ei voida olettaa vastaavan muihinkaan kysymyksiin siltä pohjalta, mitkä keinot he näkisivät parhaiksi annetun tavoitteen saavuttamiseen. He vastaavat luonnollisesti sen mukaan, mitkä keinot parhaiten estäisivät tavoitteen toteutumisen.

Jotta denialistien ääni pääsisi paremmin kuuluviin, useassa kysymyksessä onkin annettu “ei tehdä yhtään mitään” -vastausvaihtoehto. Niinpä kysely, jonka ääneenlausuttuna tarkoituksena on selvittää kansalaisten eniten kannattamia päästövähennystoimia, lähestyykin silkkaa mielipidetiedustelua siitä, kannattavatko kaikki kansanosat päästöjen sääntelyä lainkaan.

Tällaisia gallupeja ei tarvittaisi enää edes iltalehdissä, saati sitten päästövähennysten tiekartan laadinnassa.

* * *

Suomen ja EU:n päästövähennystavoitteiden on syytä perustua ilmastotieteen mukaisiin suosituksiin. Näiden suositusten vahvuutta ei muuta se, etteivät kaikki kansalaiset niihin “usko”. Päästövähennysten tiekartan tulee tukeutua asialliseen tutkimustietoon; ministeriön ei ole tarpeen eikä suotavaa järjestää netissä huutoäänestystä ilmastonmuutoksen riskien todellisuudesta. Menettely on epä-älyllinen.

Puolisoni on ilmastotutkija. Hän joutuu väistämättä keskusteluihin, joissa keskustelukumppani ilmoittaa, ettei “usko” ilmaston nopeaan lämpenemiseen. Paras vastapallo tähän ilmoitukseen on:

“Kyseessä ei ole uskon asia. Se voidaan mitata.”

Samat terveiset lähetän Työ- ja elinkeinoministeriölle.

PS: Kyselyyn kannattaa toki käydä vastaamassa kaikesta huolimatta. Loppuosassa on myös suoraviivaisia kysymyksiä eri energiantuotantomuotojen kannatettavuudesta. Vapaassa osiossa voi kertoa omia näkemyksiään energia- ja ilmastoasioista. Ja niitähän meillä vanhemmilla ja kansalaisilla riittää!

Tallennettu kategorioihin Blogi | Jätä kommentti

Myös vasemmistoliitto ylsi kiitettävään ilmastotavoitteissaan

Vasemmistoliitto lähetti vastauksensa Luonto-Liiton ja Ilmastovanhempien kyselyyn puolueiden EU-ilmastotavoitteista vasta, kun selvityksestä oli jo tiedotettu. Puolue pärjäsi vertailussa kuitenkin hyvin.

Vihreät sai kyselystä parhaat pisteet ja kiitettävän arvosanan (10/10 pistettä), mutta myös vasemmistoliitolle myönnettiin kiitettävä (9/10 pistettä). RKP ylsi hyvään arvosanaan (7/10). SDP (5/10), kokoomus (6/10) ja keskusta (5/10) jäivät tyydyttävään ja kristillisdemokraatit (4/10) välttävään.

Perussuomalaiset jäivät ilmastotavoitteissaan luokalle (1/10 pistettä).

Lisää tietoa kyselystä, muun muassa puolueiden (ml. vasemmistoliitto) pisteytyksen kriteerit ja vastaukset kokonaisuudessaan:
puoluekysely_kriteerit ja pisteyteys_mlvas
puoluekysely_vastaukset_mlvas

 

eulippu

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Vain kahdelle puolueelle kunnon arvosana EU-ilmastotavoitteista

Puolueiden ilmastopoliittiset EU-tavoitteet jättävät paljon toivomisen varaa. Viisi seitsemästä Luonto-Liiton ja Ilmastovanhempien kyselyyn vastanneesta puolueesta sai korkeintaan tyydyttävän arvosanon EU-tason tavoitteistaan.

Luonto-Liitto ja Ilmastovanhemmat lähettivät kyselyn ilmastopoliittisista EU-tavoitteista suurimmille puolueille. Ainoastaan vihreät sai kyselystä kiitettävän arvosanan (10/10 pistettä). RKP ylsi hyvään arvosanaan (7/10). SDP (5/10), kokoomus (6/10) ja keskusta (5/10) jäivät tyydyttävään ja kristillisdemokraatit (4/10) välttävään.

Perussuomalaiset jäivät ilmastotavoitteissaan luokalle (1/10 pistettä). Vasemmistoliitto ei vastannut kyselyyn.

Lisää tietoa kyselystä, muun muassa puolueiden pisteytyksen kriteerit ja vastaukset kokonaisuudessaan:
Puoluekysely_kriteerit ja pisteytys
Puoluekysely_vastaukset

”Harmillisen monet puolueet vetosivat siihen, ettei EU:n tai Suomen kannata tehdä mitään, elleivät muut maat osallistu. Meillä on vain parikymmentä vuotta aikaa estää ilmastokatastrofi. Se ei onnistu, jos kukaan ei ota vetovastuuta. Lisäksi edelläkävijöillä on parhaat mahdollisuudet menestyä esimerkiksi puhtaan teknologian viennissä”, toteaa Ilmastovanhempien puheenjohtaja Liisa Selvenius-Hurme.

Vihreät saivat kyselyssä täydet pisteet. Climate Action Network (CAN) -kattojärjestön selvityksen mukaan vihreillä mepeillä olisi kuitenkin kuluvalla kaudella ollut parantamisen varaa ilmastotoimissaan.

“Suomalaispuolueista ilmastoystävällisimmin parlamentissa on äänestänyt SDP. CANin selvityksessä SDP:n mepit äänestivät 90-prosenttisen ilmastoystävällisesti, kun vihreiden mepit jäivät 80 prosenttiin. Vihreiden uusien meppien olisi äänestyspäätöksiä tehdessään syytä lunastaa tämän selvityksen antama lupaus”, sanoo Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Puolueet eivät sitoudu ajamaan riittäviä päästövähennyksiä

Luonto-Liitto ja Ilmastovanhemmat kysyivät puolueilta, miten ilmastokysymys näkyy niiden EU-vaalitavoitteissa.  Ainoastaan vihreillä ja perussuomalaisilla ilmastokysymys kuuluu kyselyn perusteella tärkeimpien vaaliteemojen joukkoon.

”Perussuomalaisilla tavoitteena tosin vaikuttaa olevan EU:n ilmastopolitiikan lakkauttaminen”, toteaa Selvenius-Hurme.

Kyselyssä tiedusteltiin puolueiden kantaa EU:n ilmastopolitiikan 2030-tavoitteisiin. Komissio on esittänyt EU:lle vain yhtä sitovaa tavoitetta: 40 prosentin päästävähennystä vuoden 1990 tasosta. Ajantasaisen ilmastotieteen mukaan päästövähennyksen tulisi kuitenkin olla vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jotta äärimmäisen vaaralliselta yli kahden asteen lämpenemiseltä olisi mahdollista välttyä.

Puolueista ainoastaan vihreät ajavat 55 prosentin päästövähennystavoitetta.

”Sitova 55 prosentin päästövähennystavoite on vähintä, mitä EU voi tehdä, kantaakseen oikeudenmukaisen osuutensa ilmastokatastrofin torjunnasta,” Stranius sanoo.

Jonkinlaista unionin yhteistä sitovaa päästövähennystavoitetta kannattavat kaikki puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta. Sitovaa tavoitetta myös uusiutuvan energian osuudelle ja energiansäästölle ajavat vihreiden lisäksi ainoastaan RKP ja keskusta.

On yleisesti tunnustettua, että päästökauppa ei tällä hetkellä ohjaa kohti vähäpäästöisempää tuotantoa, koska päästöoikeuden hinta on pudonnut liian alas. Tästä huolimatta ainoastaan kaksi puoluetta, vihreät ja kokoomus, ilmoittavat ajavansa EU:ssa selkeitä toimenpiteitä päästökaupan korjaamiseksi.

Sitovaa globaalia ilmastosopimusta kannattavat kaikki puolueet lukuunottamatta perussuomalaisia, joka antaisi vastuun ilmastonmuutoksen hillinnästä G20-maille.

EU:n johtavaa roolia globaaleissa päästövähennystalkoissa kannattavat RKP, SDP, vihreät, kokoomus ja kristillisdemokraatit. Suomen edelläkävijyyttä EU:n sisällä puolestaan ajavat RKP, vihreät ja keskusta.

Lisätietoa
CANin selvitys meppien ilmastotoimista

 

 

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Ilmastovanhemmat kannustaa tähderuuan myyntikokeilun aloittamiseen Helsingissä

Ilmastovanhemmat lähetti kaikille Helsingin kaupunginvaltuutetuille kortin, jossa kannustetaan valtuutettuja äänestämään ylijääneen kouluruuan myyntikokeilun puolesta.

Tähderuokakokeilusta päätetään valtuustossa tiistaina 7. toukokuuta.

Ohessa kuva kortista, jonka piirsivät Aida ja Saga Helimäki Ressun peruskoulusta.

ruokakortin_kuva

Näin kortissa luki:
Hyvä valtuutettu,
Kaupunginvaltuusto päättää 7.5. tähteeksi jäävän kouluruoan kohtalosta.
Ruokahävikin vähentäminen on fiksu askel kohti vähäpäästöisempää Helsinkiä.
Me kouluikäisten lasten vanhemmat kannatamme lämpimästi aloitetta ylimääräisen kouluruoan myyntikokeilusta.
Tsemppiä hyvän aloitteen käsittelyyn ja aurinkoista loppukevättä!

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti

Ilmastokriisissä suurin kärsijä on köyhän maan lapsi

Kirjoittaja Minna Elo on kahden pienen pojan äiti ja Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja.

Kirjoittaja Minna Elo on kahden pienen pojan äiti ja Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja.

Ilmastonmuutos on hankala ja epämukava kysymys. Pienet, jaloissa pyörivät pojankoltiaiset, tekevät siitä kuitenkin ohittamattoman. Suomessa se ei vielä uhkaa hyvinvointiamme, vaikka mahdollinen hiihtokelien harventuminen surettaa.

Yhdistettynä köyhyyteen – Maailmanpankin mukaan 43 prosenttia maailman ihmisistä elää alle kahdella dollarilla päivässä – ilmastonmuutos on kehittyville maille vähintään tuplahaaste.
Köyhimmät ihmiset ovat aiheuttaneet vähiten päästöjä. He kärsivät kuitenkin eniten maapallon lämpenemisestä ja äärimmäisten sääilmiöiden yleistymisestä.

Ääri-ilmiöiden ja katastrofien arvioidaan yhä lisääntyvän. Merkittävintä katastrofia ovat harvoin todistamassa media tai tuhannet kansainväliset avustusjärjestöt. Merkittävin katastrofi koetaan köyhimpien ihmisten jokapäiväisessä arjessa.

Heille arjen katastrofit ovat jotain muuta kuin kaatunut maitotölkki ja valkoisenaan lainehtiva keittiön lattia. Tai se, että tässäkään kuussa ei tullut yhtään ehjää työviikkoa, kun lapset sairastuvat vuoronperään nuhaan ja vatsatautiin.

Pienet, paikalliset katastrofit jäävät usein raportoimatta. Niiden varalta ei ole vakuutuksia, valtio ei riennä apuun eivätkä kansainväliset rahahanat avaudu.

Tulva, rankkasade tai pitkään jatkunut kuivuus vievät toimeentulolta edellytykset. Silta hajoaa, eivätkä lapset pääse kouluun. Koti kastuu, tuuli vie katon ja nuorimmainen sairastuu keuhkokuumeeseen. Sato tuhoutui. Toimeentulon mentyä terveys ja hyvinvointi ovat uhattuja.

Hauraissa valtioissa rikollisuus, väkivalta, yleinen turvattomuus sekä korruptio, hallinnon epäonnistuminen, hintojen epävakaus ja valtavat tuloerot lisäävät haasteita. Ilmaston lämpeneminen tuo oman lisänsä soppaan. Lapset, vanhukset ja naiset kärsivät seurauksista eniten.

Köyhillä yhteisöillä on huonot mahdollisuudet varautua riskeihin, ja toipuminen on hidasta.

Synkistely ei kuitenkaan ole syy vaipua epätoivoon. Ilmastopolitiikassa pitää painottaa ihmisoikeuksia, ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia köyhimpien ihmisten elämään pitää lieventää.

Voimme parantaa köyhimpien yhteisöjen mahdollisuuksia varautua ääri-ilmiöihin. Voimme rakentaa patoja, hirmumyrskyn kestäviä taloja sekä kehittää ennakkovaroitusjärjestelmiä. Voimme myös auttaa ihmisiä parantamaan elinolosuhteitaan ja varautumaan katastrofeihin.

Jos omat lapsemme eivät mahda mitään päästöille tai elintasomme aiheuttamalle ympäristökuormalle, kuinka köyhän maan lapset voisivat? He ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamissa katastrofeissa kaikkein haavoittuvaisimpia.

Oma velvollisuutemme on herätä ja vaatia Suomelta ja koko Euroopalta valppaampaa poliittista päätöksentekoa – lisää ilmastorahoitusta kehitysmaille.

Ensi syksynä vien pojat sieniretkelle lähimetsään ja jätämme perheen Kanarian loman väliin.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ilmastonmuutoksen hillintä: iso lasku vai kilpailuvaltti?

Ilmastonmuutoksen hillinnän kustannuksia Suomelle tivataan joskus Ilmastovanhemmiltakin. Emme ole kansantaloustieteilijöitä vaan tavallisia vanhempia.

Tekstin kirjoittaja Minna Suihkonen on toimittaja ja kaksivuotiaan lapsen äiti.

Tekstin kirjoittaja Minna Suihkonen on toimittaja ja kaksivuotiaan lapsen äiti.

Meistä on kuitenkin selvää, että ilmastokatastrofin aiheuttamat riskit ovat paljon suuremmat kuin ne taloudelliset riskit, joita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sisältyy. Etenkin kun emme voi ajatella vain itseämme vaan myös lastemme tulevaisuutta.

VTT ja VATT ovat tehneet laskelmia EU:n 2030 -tavoitteiden kustannuksista Suomelle. Laskelmissa on tarkasteltu päästövähennysten hintaa kahdella eri EU:n taakanjakovaihtoehdolla, 36 ja 40 prosentin vähennyksellä kasvihuonekaasupäästöihin ei-päästökauppasektorilla.

Alemmalla tavoitteella vähennysten hinta olisi 350 miljoonaa euroa vuodessa ja korkeammalla 450 miljoonaa euroa. Vaikutus bkt:hen olisi -0,4/-0,8 prosenttia. Työllisyys kärsisi -0,3/-0,6 prosenttia.

Ovatko luvut vähän vai paljon?

Edellisessä taantumassa 2008–2009 Suomen bkt laski 7,2 prosenttia ja työllisyys 2,9 prosenttia eli aika paljon enemmän kuin VTT:n ja VATT:n laskelmissa.

Laskelmissa ei myöskään ole arvioitu päästöjen vähentämisen positiivisia vaikutuksia kansantalouteen, esimerkiksi uusiutuvaan energiantuotantoon syntyvien työpaikkojen vaikutusta.

Myös IPCC:n ilmastonmuutoksen hillintää koskevassa tuoreessa raportissa on arvioitu kustannuksia. IPCC:n mukaan kulutuksen arvioidaan kasvavan globaalisti 1,6–3 prosenttia vuodessa. Lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen haukkaisi tästä 0,06 prosenttia pois.

Siis 0,06 prosenttia! Luku on niin olematon, että hukkuu virhemarginaaliin. Onko mitään järkeä ottaa riskiä ilmastokatastrofin toteutumisesta, jos kustannukset ovat näin pienet?

Usein unohtuu, että ilmastokriisin hillintä ei suinkaan ole pelkkä kustannus. Todistusaineistoa tarjoa yksi Euroopan edelläkävijöistä, Saksa.

Maan energiakäännöksen, Energiewenden, vaikutukset kansantuloon ja työllisyyteen ovat olleet kiistatta positiiviset. Työpaikat ovat syntyneet nimenomaan uusiutuvan energian tuotantoon.

Saksassa 47 prosenttia uusiutuvan energian tuotantolaitoksista on kuluttajien omistamia, joten sitäkin kautta monet tavalliset ihmiset ovat hyötyneet.

Toki Saksan energiakäänteessä on ongelmansa: hiilivoimaa on haluttu säilyttää poliittisista syistä ja energiansäästöön satsaaminen on unohtunut. Saksan virheistä kannattaa ottaa opiksi.

Jos koko maailmassa väistämättä käynnissä olevasta muutoksesta halutaan hyötyä, ei auta jäädä jahkailemaan ja kyttäämään, mitä muut tekevät.

Viime tiistaina Suomen Ilmastopaneeli julkaisu selvityksen hiilineutraalisuuteen siirtymisestä. Ilmastopaneelin mukaan Suomella olisi nyt tuhannen taalan paikka kääntää ilmastonmuutoksen uhka mahdollisuudeksi.

”Cleantechin viestinponnistelut saisivat uudenlaista tukea, jos Suomi ryhtyisi tietoisesti tavoittelemaan hiilineutraalisuutta ennenaikaisesti. Samalla Suomi profiloituisi edukseen kansainvälisesti”, totesi Ilmastopaneelin jäsen, Syken professori Jyri Seppälä.

Samaa viestiä kertoivat aiemmin huhtikuussa yritysjohtajat Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan. He toivoivat Helsingistä hiilineutraalia kaupunkia, joka toimisi samalla suomalaisen cleantechin näyttökenttänä.

Huutoja ilmastoystävällisen Suomen puolesta alkaa kuulua eri puolilta. Meidän täytyy pitää huolta, että poliitikot kuulevat nämä äänet.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Lapsettomat, tervetuloa Ilmastovanhempiin!

Hilkka Pellikka on helsinkiläinen tutkija ja lapseton Ilmastovanhempi.

Havu Pellikka on helsinkiläinen tutkija ja lapseton ilmastovanhempi.

Ilmastovanhempien kantavana toiminta-ajatuksena on tulevien sukupolvien edunvalvonta. Aktiivijäsenten joukossa onkin pääasiassa pienten lasten vanhempia. Ilmastovanhempiin voi kuitenkin liittyä, vaikka omia lapsia ei olisikaan. Itse olen näin tehnyt.

Miksi?

1. Koska haluan, että lajillamme ja kaikilla muilla lajeilla on elinkelpoinen planeetta vielä senkin jälkeen, kun minua tai ketään tuntemaani ihmistä ei enää ole. Ilmastokriisin pahimmat seuraukset eivät tunnu vielä minun elinaikanani, joten Ilmastovanhemmat on aidosti lasten asialla.

2. Koska lähipiirissäni on lapsia, joille en toivo epävarmaa ja katastrofien täyttämää tulevaisuutta. Niin on monella meistä: kummilapsia, sisarusten lapsia, serkkujen ja kavereiden lapsia. Koen olevani osa sukupolvien ketjua, vaikka se ei omalta osaltani johtaisikaan biologisten jälkeläisten hankkimiseen.

3. Koska Ilmastovanhempiin on matala kynnys mennä mukaan ilman mittavaa kokemusta tai aiempaa järjestötaustaa. Tekijöille on tarvetta. Järjestö juhli vastikään 1-vuotissyntymäpäiviään, ja toiminta on vasta muotoutumassa.

4. Koska Ilmastovanhemmat keskittyy oleelliseen: poliittiseen vaikuttamiseen ja asenneilmapiirin muuttamiseen. Keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat olemassa, tahtoa ja tekoja puuttuu. Isot päätökset tehdään politiikassa: kansainvälisissä neuvotteluissa, EU-tasolla, kansallisella tasolla ja kunnissa.

Neljäs perustelu on mielestäni erityisen tärkeä. Vaikka koen kestävän elämäntavan tavoittelun tärkeäksi, ilmastonmuutos ei ratkea sillä, että pyöräilen töihin ja kierrätän kauramaitotölkkini. Se ratkeaa, kun uudistamme kokonaan tapamme tuottaa energiaa: sähköä, lämpöä ja liikettä.

Helsinkiläiset kaupunginvaltuutetut tekevät ensi vuonna päätöksen siitä, millaisella polttoaineella satojentuhansien ihmisten kodit, omani mukaan lukien, lämmitetään vuosikymmeniksi eteenpäin. Europarlamentissa, johon edustajia taas toukokuussa valitaan, päätetään koko unionia sitovista päästövähennystavoitteista. Mittakaavaero arkisten ilmastopäätösteni ja poliittisten ilmastopäätösten välillä on siis valtava. Ja vain yhteiskunnan rakenteita muuttamalla mukaan ilmastotalkoisiin saadaan nekin, joiden huomio liikkuu kokonaan muissa asioissa.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Jätä kommentti

Ilmastovanhemmat lähetti ministereille tuttiterveisiä

tuttikuvaTiedote 19.3.2014

Ilmastovanhemmat ry lähetti hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikasta vastaaville ministereille ja puolueiden puheenjohtajille tuttiterveisiä. Tuttilahjan lisäksi ministerit ja puheenjohtajat saivat tiedon yhdistyksen ilmastolakivetoomuksen allekirjoittajien määrästä ja Ilmastovanhempien kannoista ilmastolakiluonnokseen.

”Pienellä lahjalla yhdistys haluaa kannustaa Suomen tärkeimpiä päättäjiä huomioimaan myös lastemme oikeudet, kun hallitus päättää esityksestään ilmastolaiksi” toteaa Ilmastovanhempien varapuheenjohtaja Niklas Kaskeala.

Ilmastovanhemmat keräsi hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikasta vastaaville ministereille 2 527 vetoomusta vahvan ilmastolain puolesta. Vetoomuksen allekirjoittajat ovat tavallisia suomalaisia vanhempia, isovanhempia ja lasten läheisiä. ”Moni suomalainen vanhempi on huolissaan siitä, miten heidän lapsilleen käy käsistä karanneen ilmastonmuutoksen seurauksena. Toivomme tämän viestin näkyvän hallituksen esityksessä ilmastolaiksi”, Kaskeala vetoaa.

Ilmastokriisi koskettaa meitä kaikkia, mutta siitä tulevat kärsimään eniten ne sukupolvet, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. ”Lastemme ja tulevien sukupolvien oikeus ihmisarvoiseen elämään tulee taata riittävän kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla”, Niklas Kaskeala sanoo.

Ilmastolain avulla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kansainvälisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat päästövähennykset voidaan toteuttaa määrätietoisesti ja järjestelmällisesti. Laki myös lisäisi ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta.

”Lastemme kannalta on tärkeää, että Suomessakin lakiin kirjataan vihdoin sitova, vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2050. Pidämme sitä lastemme oikeutena ja vähimmäisvelvoitteena meille vanhemmille”, toteaa Kaskeala.
80 prosenttia ei kuitenkaan saa pitää vähennysten ylärajana, vaan tavoitetta on arvioitava säännöllisesti ilmastotieteellisen tiedon perusteella.

Lisätietoja

Niklas Kaskeala
Ilmastovanhempien varapuheenjohtaja
niklas.kaskeala(at)gmail.com

www.ilmastovanhemmat.fi

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Jätä kommentti