Mitä Ilmastolakivetoomuksessamme luki?

Ilmastovanhemmat keräsi 2013-2014 nimiä vetoomukseen vahvan ilmastolain puolesta. 2527 vanhempaa ja lasten läheistä allekirjoitti vetoomuksen. Itse vetoomus on jo suljettu ja lähetetty asiasta vastaaville ministereille, mutta alta on yhä löydettävissä vanhempien versio tekstistä. Muut versiot poikkesivat jonkin verran johdannoltaan tästä versiosta, mutta vaatimus oli kaikissa vetoomuksissa yhteinen.

************************************************

Hyvä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta päättävä ministeri

Minulla on lapsi, ja olen todella huolissani.

Ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä on hillittävä pian, muuten maapallon keskilämpötila on vaarassa nousta yli neljä astetta jo oman lapseni elämän aikana. Asiantuntijat arvioivat, että kahden asteen lämpötilan nousuun pystyttäisiin vielä jotenkuten sopeutumaan. Sen sijaan neljän asteen nousu toisi mukanaan niin äärimmäisiä sääilmiöitä, että niihin sopeutuminen olisi vaikeaa, jopa mahdotonta.

En halua, että lapseni joutuu kokemaan tällaista. Tiedämme jo miten päästöjä voidaan alentaa merkittävästi. Tarvittavaa teknologiaa ja tietoa on olemassa ja niitä hyödynnetään monessa paikoin. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa ottaa nämä keinot käyttöön laajassa mittakaavassa Suomessa.

Vaadin Teitä poliittisena päätöksentekijänä ottamaan vihdoinkin vastuun ilmastokatastrofin välttämisestä. Emme voi antaa ilmastonmuutoksen karata käsistä. Suomen päästöjä on vähennettävä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. On asetettava laillisesti sitovat vuosittaiset päästövähennysvelvoitteet. Meidän on pyrittävä kaikin keinoin saamaan muut maat vähentämään päästöjään, mutta emme voi kätkeytyä muiden toimimattomuuden taakse.

Haluan uskoa, että lyhyen aikavälin etunäkökohtien sijaan pystytte asettamaan etusijalle lastemme tulevaisuuden. Olen itsekin valmis tekemään kaikkeni, mutta vaikutusvaltani on rajallinen. Mitä vastaan lapselleni, jos hän tulevaisuudessa kysyy, miksi annoimme ilmastonmuutoksen riistäytyä käsistä? Te nykyisenä päättäjänä olette henkilökohtaisessa vastuussa lapsillemme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Vetoan Teihin vahvan ilmastolain puolesta.

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Vahva ilmastolaki antaisi toivoa lapsillemme – yli 2 500 vanhempaa ja lasten läheistä vetosi vahvan ilmastolain puolesta

Tiedote 11.3.2014

Suomalaisten vanhempien vuonna 2012 perustama lasten edunvalvontajärjestö Ilmastovanhemmat ry antoi tiistaina lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi ilmastolaista. Lain pitäisi tulla eduskunnan käsittelyyn alkukesällä.Yhdistys kannattaa ilmastolain säätämistä, koska sen avulla tarvittavat päästövähennykset voitaisiin toteuttaa nykyistä suunnitelmallisemmin.

Lastemme takia toivomme, että laki säädetään ja siitä tulee vahva. Tavallisen kansalaisen silmissä Suomen ilmastopolitiikka on yhä sekavaa ja sitä johdetaan kovin satunnaisilta vaikuttavin strategioin ja tiekartoin. Toteutuessaan luonnosteltu ilmastolaki selkiyttäisi tilannetta ja nostaisi ilmastonmuutoksen hillitsemisen vihdoin nykyistä laajemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun”, sanoo Ilmastovanhempien puheenjohtaja Liisa Selvenius-Hurme.

Ilmastovanhemmat keräsi lausuntonsa tueksi 2 527 suomalaisen allekirjoitukset vetoomukseen, jossa vaaditaan vahvaa ilmastolakia. Vetoomuksen saattoi allekirjoittaa lapsen vanhempana, isovanhempana, tulevana vanhempana ja muuten lapsista välittävänä aikuisena. Vetoomukset on toimitettu Suomen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmän jäsenille.

Moni suomalainen vanhempi on huolissaan siitä, miten heidän lapsilleen käy käsistä karanneen ilmastonmuutoksen seurauksena. Toivomme tämän viestin välittyvän myös päättäjille vetoomuksemme ja lausuntomme kautta”, toteaa Selvenius-Hurme.

Ilmastovanhemmat katsoo, että nykyisen ilmastotieteellisen tiedon perusteella Suomen pitäisi sitoutua ilmastolaissa jopa lakiluonnoksessa esitettyä kunnianhimoisempiin päästövähennystavoitteisiin. Tärkeintä on kuitenkin, että tavoite ylipäänsä kirjataan lakiin.

Lastemme kannalta on tärkeää, että Suomessakin lakiin kirjataan vihdoin sitova, vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2050. Pidämme sitä lastemme oikeutena ja vähimmäisvelvoitteena meille vanhemmille. Tätä ei kuitenkaan saa pitää vähennysten ylärajana, vaan tavoitetta on arvioitava säännöllisesti ilmastotieteellisen tiedon perusteella”, Selvenius-Hurme sanoo.

Ilmastovanhemmat toivoo tänään jättämässään lausunnossa muutenkin, ettei ilmastonmuutoksen hillitsemistä arvioitaisi lakia säädettäessä vain nykyisten suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. 

Lain perusteluihin tulisi selkeästi kirjata, että ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaimmin juuri tulevien sukupolvien ja köyhimpien kehitysmaiden asukkaiden elinoloihin, vaikka nämä ihmisryhmät ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Lastemme ja tulevien sukupolvien oikeus ihmisarvoiseen elämään tulee taata riittävän kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla”, toteaaLiisa Selvenius-Hurme.

 Lisätietoja

Liisa Selvenius-Hurme
Ilmastovanhempien puheenjohtaja
Puh 050 410 4201

 Ilmastovanhempien lausunto:
http://ilmastovanhemmat.fi/lausunto-luonnokseen-hallituksen-esitykseksi-ilmastolaista/

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | 1 kommentti

Lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi ilmastolaista

Ilmastovanhemmat ry. kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ilmastolaiksi.

Yhdistys kannattaa ilmastolain säätämistä. Ilmastokriisin hillitseminen vaatii kasvihuonekaasupäästöjen tehokasta vähentämistä. Ilmastolain avulla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kansainvälisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat päästövähennykset voidaan toteuttaa määrätietoisesti ja järjestelmällisesti. Laki myös lisäisi ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta. Ilmastopolitiikan ennakoitavuus on tärkeää päästöjen vähentämiseen tähtäävän innovaatiotoiminnan kehittymisen kannalta.

Ilmastovanhemmat katsoo, että Suomen tulee sitoutua ilmastotieteellisesti perusteltuihin päästövähennystavoitteisiin. Nykyisen ilmastotieteellisen tiedon perusteella Suomen tulisi sitoutua lakiluonnoksessa esitettyä kunnianhimoisempiin päästövähennystavoitteisiin. Yhdistys pitää silti tärkeänä, että laissa asetetaan sitova, vähintään 80 %:n päästövähennystavoite vuodelle 2050. Tavoitteen asettaminen laissa parantaa päästövähennystoimien ennakoitavuutta ja on tärkeä indikaatio Suomen sitoutumisesta pitkäjänteiseen ilmastotyöhön. Yhdistys pitää tärkeänä, että tavoitetta arvioidaan säännöllisesti ilmastotieteellisen tiedon perusteella ja että tavoitteen asettamista ei ole sidottu kansainvälisiin vaatimuksiin vaan se voidaan tarvittaessa asettaa myös kansainvälisiä vaatimuksia tiukemmaksi.

Ilmastovanhemmat huomauttaa, että lain perusteluissa ei ole lainkaan käsitelty kysymystä globaalista ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Ilmastovanhemmat muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemistä ei tule arvioida vain nykyisten suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Ilmastovanhemmat esittää, että hallituksen esityksen yleisperusteluissa huomioitaisiin se, että nykytiedon valossa ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaimmin tulevien sukupolvien ja köyhimpien kehitysmaiden asukkaiden elinoloihin, vaikka juuri nämä ihmisryhmät ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Lastemme ja tulevien sukupolvien oikeus ihmisarvoiseen elämään tulee taata riittävän kunnianhimoisella ja ilmastotieteeseen perustavalla ilmastopolitiikalla.

Ilmastovanhemmat toteaa, että ilmastolain tulisi velvoittaa hallitukset määrittelemään pitkän aikavälin suunnitelmissa (7 §) aikataulutettu päästövähennyspolku, joka johtaa pitkän aikavälin tavoitteeseen. Päästövähennyspolun määritteleminen auttaisi arvioimaan suunnitelman riittävyyttä ja päästöjen vähenemistä määriteltyä tavoitetta vasten.

Ilmastovanhemmat kannattaa lämpimästi ilmastopaneelin aseman kirjoittamista lakiin.

Ilmastovanhemmat toteaa, että ilmastolain mukaisten suunnitelmien koordinoinnin tulisi olla valtioneuvoston kanslian vastuulla. Lakiehdotuksessa tehtävät on jaettu eri ministeriöille, mikä voi hankaloittaa hallinnon rajat ylittävää suunnittelua.

Liisa Selvenius-Hurme
Ilmastovanhemmat ry:n puheenjohtaja

Ilmastovanhemmat on ilmastonmuutoksesta huolestuneiden vanhempien ja muiden lasten läheisten kansanliike. Me vaadimme päättäjiä tekemään ilmastokatastrofin hillitsemisestä politiikan ykkösasian. Vain siten voimme pelastaa maailman lapsillemme.

www.ilmastovanhemmat.fi

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Avainsanoina | Jätä kommentti

Mitä kertoisin lapselle ilmastonmuutoksesta?

Liisa Selvenius-Hurme on Ilmastovanhempien puheenjohtaja. Liisa on kohta keski-ikäinen kahden lapsen äiti, joka haaveilee kesämökistä ja rakastaa vuodenaikojen vaihtelua.

Liisa Selvenius-Hurme on Ilmastovanhempien puheenjohtaja. Liisa on kohta keski-ikäinen kahden lapsen äiti, joka haaveilee kesämökistä ja rakastaa vuodenaikojen vaihtelua.

Lapseni on ryhtynyt kyselemään. Miksei talvella ole lunta? Miksi myrsky kaatoi puita? Miksi joki tulvii? Kerron, että talvet ovat erilaisia. Kerron, että joskus tuulet ovat niin kovia, että puut eivät kestä. Laskemme, että lähimetsästä kaatui joulukuun myrskyissä kymmenen puuta. Kerron, että on satanut niin paljon, ettei kaikki vesi mahdu jokeen.

Samalla mietin mielessäni, tuleeko vielä lumisia talvia, tuleeko myrskyjä lisää, jääkö yhtään puuta pystyyn, miten korkealle vesi voi nousta. Mietin, millaisia talvia lapseni tulee näkemään.

Arki nostaa esiin kysymyksiä myös tulevaisuudesta. Lapsi pohtii, millainen hänen elämästään tulee. Mietimme yhdessä, missä hän mahtaa asua ja kenen kanssa. Mikä hänestä tulee isona ja millainen on hänen perheensä silloin. Varoen kerron, että maailma voi olla erilainen sitten kun hän on aikuinen. Sen enempää en osaa sanoa. Lapseni, en tiedä, millainen on tulevaisuus.

Lapseni on vielä pieni. Hän ihmettelee ympäristöään ja uskoo, että äidillä on vastaukset. Hänellä ei ole vielä tarvetta eikä kykyä ymmärtää maailmanpolitiikkaa tai ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia. Tiedän kuitenkin, että myöhemmin tulee toisia, vaikeampia kysymyksiä.

Osallistuin tammikuussa Educa-messuilla paneelikeskusteluun siitä, miten ilmastonmuutos tulisi huomioida opetuksessa ja mitä jokaisen opettajan tulisi tietää ilmastonmuutoksesta. Keskustelu sujui hyvässä hengessä. Me keskustelijat olimme yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutosta ei voi opetustyössä ohittaa ja että sitä on käsiteltävä poikkitieteellisesti. Ovathan sen syyt ja seuraukset paitsi luonnontieteellisiä myös hyvin vahvasti yhteiskunnallisia.

Paneelin lopuksi totesimme, että koululaisille on kerrottava ongelman lisäksi toivosta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Siitä, miten me kaikki voimme osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön paitsi omilla kulutusvalinnoillamme, myös olemalla aktiivisia kansalaisia ja vaatimalla parempaa ilmastopolitiikkaa.

Koulu voi opettaa lapsista aktiivisia, mutta meidän vanhempien on oltava hyvänä esimerkkinä. Jokainen meistä voi kirjoittaa ministerille ja vaatia ilmastolakia. Jokainen meistä voi selvittää, mitkä ovat oman eurovaaliehdokkaan tavoitteet EU:n ilmastopolitiikassa.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Ei enää samaa puuroa, kiitos!

Paula Sankelo on 32-vuotias yhden lapsen kotiäiti. Paula asuu viihtyisässä Itä-Helsingin lähiössä, lukee kävellessäänkin ja pitää talvesta.

Paula Sankelo on 32-vuotias yhden lapsen kotiäiti. Paula asuu viihtyisässä Itä-Helsingin lähiössä, lukee kävellessäänkin ja pitää talvesta.

Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti listasi äskeisessä blogikirjoituksessaan kymmenen syytä ilmastokeskustelun puuroutumiselle. Lahden listaus on osuva, jopa masentava. Jokainen keskustelua seurannut tai siihen osallistunut tunnistaa nämä sudenkuopat.

Vuoden ikäinen Ilmastovanhemmat ry on myös joutunut puntaroimaan sitä, kuinka ilmaston lämpenemisestä kannattaa puhua. Yhdistyksen missio on alusta saakka ollut kahtalainen. Vaadimme päättäjiltä tiukempia toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta lisäksi haluamme osallistua laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmaston lämpenemisestä. Tuomme keskusteluun ennen kaikkea oman huolemme lastemme tulevaisuudesta.

Mielestämme olemme päässeet uutena toimijana kiitettävästi mukaan julkiseen ilmastokeskusteluun. Sanomamme tehokkuuden arvioiminen jää tietysti muille, mutta sanomisen paikkoja on joka tapauksessa ollut. Eri medioissa esiintyminen on tuonut paljon kiittävää palautetta; tällaiselle ns. tavallisten vanhempien ilmastojärjestölle on ollut selkeä tilaus.

Entäpä sosiaalinen media? Pääosa Ilmastovanhempien some-näkyvyydestä tapahtuu yhdistyksen Facebook-seinällä. Tällä foorumilla Ilmastovanhemmat on joutunut eniten tekemisiin ilmastokeskustelun sinnikkään harhaanjohtamisen kanssa. Pieni, äänekäs vähemmistö voi todellakin kuihduttaa asiallisen ajatustenvaihton. Pseudotieteelliset argumentit saavat osan keskustelijoista vaikenemaan, koska kaikki eivät koe, että heillä on kompetenssia lausua mitään ilmakehän fysiikasta. Ja tietenkään kaikilla ei olekaan – eikä pidä olla.

Tosiasia kuitenkin on, että “ilmastonmuutos on pysähtynyt” -huutelijoilla ei myöskään ole todellista kompetenssia keskustella ilmastotieteestä. Jos olisi, he julkaisisivat argumenttinsa tieteellisillä foorumeilla. Olen itsekin julkaissut pari tieteellistä artikkelia ja lukenut useita satoja. Tutkijan näkökulmasta denialistien argumentointi ei muistuta tieteellistä keskustelua, vaikka se kenties saattaa maallikosta sellaiselta vaikuttaa.

Ilmastovanhempien ei tarvitse antaa omalla foorumillaan tilaa väitteelle, että ilmaston lämpenemistä ei kannata torjua. Emme pyri sensuroimaan tätä mielipidettä muilla areenoilla, mutta someen on syytä luoda myös sellaisia turvasatamia, joilla ilmastokriisistä aidosti huolestuneet keskustelijat eivät joudu denialistien kysymyspommituksen kohteiksi.

Tietysti tämä voi johtaa denialistien puolelta syytöksiin, että pimitämme tietoa tai kartamme kritiikkiä. Me Ilmastovanhemmat kuitenkin luotamme siihen, että ihmiset saavat tietoa ilmastonmuutoksesta muualtakin kuin juuri meidän Facebook-seinältämme tai nettisivuiltamme. Denialistien näkemyksiin pääsee epäilemättä tutustumaan lukuisilla areenoilla, eikä Ilmastovanhemmat ry estä ketään niihin perehtymästä.

Omilla areenoillamme käymme mielellämme keskustelua – mutta emme samaa “keskustelua” yhä uudelleen.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Jätä kommentti

Uusi vuosi, uudet kujeet, vanhat tavoitteet

Liisa Selvenius-Hurme on Ilmastovanhempien puheenjohtaja. Liisa on kohta keski-ikäinen kahden lapsen äiti, joka haaveilee kesämökistä ja rakastaa vuodenaikojen vaihtelua.

Liisa Selvenius-Hurme on Ilmastovanhempien puheenjohtaja. Liisa on kohta keski-ikäinen kahden lapsen äiti, joka haaveilee kesämökistä ja rakastaa vuodenaikojen vaihtelua.

Vuosi vaihtui, mutta maailmaa ei ole vielä pelastettu. Työt jatkuvat.

Ilmastovanhemmat ry:n syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma tälle vuodelle. Toimintasuunnitelma on varsin kunnianhimoinen, mutta niinhän on oltava, kun tavoitteena on maailman pelastaminen.

Tänä vuonna Ilmastovanhempien toiminnan kannalta tärkeitä ajankohtaisia asioita ovat mm. ilmastolain valmistelu ja käsittely eduskunnassa, europarlamenttivaalit toukokuussa, Helsingin Energian investointipäätöksen valmistelu, IPCC:n arviointiraportin toisen ja kolmannen osan julkistaminen keväällä ja kansainväliset ilmastoneuvottelut Perussa joulukuussa.

Ilmastovanhemmat jatkaa työtä vahvan ilmastolain puolesta. Vahva ilmastolaki on tarpeellinen, koska se asettaisi selkeät raamit kasvihuonekaasupäästöjen määrätietoiselle vähentämiselle. Ilmastolakiesitys on tällä hetkellä hallituksen valmisteltavana ja siihen voit vaikuttaa esimerkiksi allekirjoittamalla Ilmastovanhempien vetoomuksen vahvan ilmastolain säätämisen puolesta. Vetoomus lähetetään ilmastolakia valmisteleville ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän jäsenille. Kesällä vaikuttamisen painopiste siirtyy ministereistä kansanedustajiin, kun hallitus antaa ilmastolakiesityksensä eduskunnalle.

Ilmastovanhempien tavoitteena on, että EU:n tasolla sitoudutaan ilmastotieteellisesti riittäviin päästövähennystavoitteisiin. EU:n päästökauppajärjestelmäkin kaipaa pikaista korjaamista. Europarlamenttivaalien osalta Ilmastovanhempien vaikuttamistyö keskittyy ensin ehdokkaisiin ja äänestäjiin ja vaalien jälkeen valituiksi tulleisiin meppeihin.

Helsingissä hommia riittää Helsingin Energian invesointipäätökseen vaikuttamisessa. Helsingin Energia päättää vuonna 2015, investoiko se voimalaan, joka polttaa 60-prosenttisesti hiiltä, vaiko uusiutuvaa puuenergiaa hyödyntävään voimalaitokseen. Ilmastovanhempien pääkaupunkiseudun ryhmä työskentelee sen puolesta, ettei Helsinki enää investoisi lastemme tulevaisuuden tuhoamiseen hiiltä polttamalla.

IPCC:n arviointiraportin ensimmäinen osa julkaistiin viime syyskuussa ja se kertoi karua sanomaa ilmastonmuutoksen etenemisestä. Raportin tänä vuonna julkaistavat toinen ja kolmas osaraportti käsittelevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sopeutumista ja haavoittuvuutta sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Odotettavissa on varsin synkkiä ennusteita, joiden ei voi sallia hautautuvan mediahiljaisuuteen. Ilmastovanhempien tehtävänä on nostaa suomalaiseen keskusteluun ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisia seurauksia ja keinoja, joilla ilmastokatastrofi voidaan ehkäistä.

YK:n ilmastokokous järjestetään tänä vuonna Perussa. YK:n tavoitteena on solmia vuoteen 2015 mennessä uusi kattava ilmastosopimus, johon osallistuisivat kaikki YK:n jäsenvaltiot. Aikaa on vähän ja siksi Perun kokous ja se, mitä Suomi ja EU siellä saavat aikaiseksi, on tärkeää. Viime vuoden ilmastokokous Varsovassa päättyi järkyttävän heikoin tuloksin. Samanlaiseen epäonnistumiseen ei enää ole varaa. Ilmastovanhempien tavoitteena on vaikuttaa Suomen neuvottelukantoihin ja saada näkyvyyttä ilmastokokoukselle suomalaisessa mediassa.

Viime vuonna Ilmastovanhemmat onnistui saamaan hyvin näkyvyyttä tavoitteilleen ja ääntään kuuluviin ilmastokeskustelussa. Pääsimme haastateltavina valtakunnalliseen mediaan 15 kertaa ja saimme läpi kolme mielipidekirjoitusta yhteensä seitsemään valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mediaan. Samalla linjalla jatketaan tänäkin vuonna.

Yhdistyksen paikallistoimintaa käynnistetään pääkaupunkiseudun ulkopuolella (pahoittelut siitä, että tätä on saatu odottaa. Tiedän, että paikallistoiminnasta kiinnostuneita on paljon pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin). Jäsentapaamisia järjestetään kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Työryhmät (lobbaus- ja viestintäryhmät ja pääkaupunkiseudun paikallisryhmä) jatkavat säännöllisiä kokoontumisiaan. Jos haluat tulla mukaan yhdistyksen toimintaan, jäsentapaamiset tai työryhmien kokouksiin osallistuminen on helpoin tapa hypätä kyytiin. Tapahtumista tiedotetaan jäsenten sähköpostilistalla.

Yhdistyksen toimintasuunnitelman lisäksi minulla on oma toimintasuunnitelma. Aion tulla ulos kaapista ilmastoahdistukseni kanssa. Ilmastonmuutos ja siihen liittyvä pelko ja ahdistus on aihe, josta on vaikea puhua arjessa. Tänä vuonna aion kuitenkin puhua. Tuomiopäivän saarnaaja en halua olla, mutta haluan, että ilmastonmuutos on asia, josta ihan tavalliset ihmiset keskustelevat. Aion kysyä, mitä mieltä kanssaihmiseni ovat ilmaston muuttumisesta, mitä heidän mielestään asialle pitäisi tehdä ja miten he itse kokevat voivansa vaikuttaa asiaan. Aion kertoa, miksi minua pelottaa ja miksi olen mukana Ilmastovanhemmat ry:ssä. Aion kertoa, että me kaikki voimme tehdä osamme ilmaston pelastamiseksi ja että minusta meidän kaikkien tulee se tehdä.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Mielipide: Päästöjen vähentäminen on mahdollista

Alla oleva mielipidekirjoitus julkaistiin Turun Sanomissa (27.12.2013).

Päästöjen vähentäminen on mahdollista

Heikki Niittymäki viittaa Turun Sanomissa (19.12.) aiempaan kirjoitukseemme ja kysyy, kuinka voisimme vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista. Keinoja on useita.

Suurin päästölähde on energiantuotanto, jonka alalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä kyetään vähentämään, mikäli tahtoa löytyy. Hallitus on itsekin on linjannut energia- ja ilmastostrategiassaan, että esimerkiksi kivihiilen voimalakäytöstä tulisi pääosin luopua vuoteen 2025 mennessä. Kivihiiltä voidaan korvata kotimaisella metsäbiomassalla.

Maataloudessa fossiiliriippuvuutta voidaan purkaa mm. edistämällä biomassan energiakäyttöä ja ruokahävikkiä voidaan myös vähentää. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää olemassaolevin teknologioin esimerkiksi suosimalla vähäpäästöisiä autoja ja pyöräilyä, parantamalla joukkoliikennettä, fiksummalla kaavoituksella ja kannustamalla etätyöpäiviin. Kaikki lentomatkailijat eivät ole leikkaukseen kiiruhtavia lääkäreitä.

Nelson Mandelan sanoin, asiat tuntuvat monesti mahdottomilta ennen kuin ne tehdään.

Vähäpäästöisyys ei myöskään tarkoita vain kurjuutta. Kaikki yllä mainitut keinot voivat myös luoda uusia työpaikkoja. Tehostamistoimet luovat myös rahallisia säästöjä.

Nämä keinot eivät ole Ilmastovanhempien keksintöä, vaan pääosin löytyvät kansallisesta ilmastostrategiasta. Ongelma on, että näitä osin suunniteltujakaan toimia ei toteuteta kyllin ripeää tahtia.

Jos emme halua antaa perinnöksi lapsillemme mittavia maailmanlaajuisia ongelmia aiheuttavaa ilmastokatastrofia, fossiilisten polttoaineiden käytön jatkaminen nykytyyliin ei ole mahdollista.

Liisa Selvenius-Hurme
Puheenjohtaja
Tapio Pesola
Ilmastovanhemmat ry

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Hyvien ja hyvin huonojen uutisten vuosi

 

Liisa Selvenius-Hurme on Ilmastovanhempien puheenjohtaja. Liisa on kohta keski-ikäinen kahden lapsen äiti, joka haaveilee kesämökistä ja rakastaa vuodenaikojen vaihtelua.

Liisa Selvenius-Hurme on Ilmastovanhempien puheenjohtaja. Liisa on kohta keski-ikäinen kahden lapsen äiti, joka haaveilee kesämökistä ja rakastaa vuodenaikojen vaihtelua.

Huili-lehti kyseli lokakuussa Ilmastovanhemmiltakin vuoden parasta uutista. Ensireaktioni oli, ettei tänä vuonna ole ollut yhtään hyvää ilmastouutista. Lokakuun synkkyydessä päällimmäisenä mielessä olivat IPCC:n tuoreen raportin ahdistavat luvut ja Greenpeacen aktivistien kohtuuton kohtelu Venäjällä ja suomalaisissa nettikeskusteluissa. Mutta kun parasta uutista miettimällä mietti, alkoi mieleen nousta joitain hyviäkin uutisia vuoden varrelta. Pieniä, mutta hyviä uutisia.

Lappeenrannassa kaupunkilaiset innostuivat tilaamaan kimpassa aurinkopaneeleita. Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen suosio kasvoi enemmän kuin yksityisautoilu. Tampereella kasvihuonekaasujen päästöt ovat kääntyneet laskuun ja uusiutuvan energian ja joukkoliikenteen osuus nousuun.

Kesäkuussa Barack Obama piti hienon puheen ilmastonmuutoksesta (”And someday, our children, and our children’s children, will look at us in the eye and they’ll ask us, did we do all that we could when we had the chance to deal with this problem and leave them a cleaner, safer, more stable world?  And I want to be able to say, yes, we did.”). Voi olla, että kauniit sanat eivät johda tekoihin, mutta ainakin hetken tuntui siltä, että Obamakin on meidän puolella.

Ja onnistuivatpa Sini Saarela ja muut Greenpeacen aktivistit paitsi pääsemään vapaaksi vankilasta, myös nostamaan arktisen alueen öljynporauksen ongelmat yhdeksi syksyn isoista puheenaiheista. Se on merkittävä saavutus, joka toivottavasti kantaa vielä hedelmää arktisen alueen käytöstä päätettäessä.

Henkilökohtaisesti oman elämäni paras uutinen on ollut Ilmastovanhempien toiminnan käynnistyminen. Yhdistys on tarjonnut keinon muuttaa sydäntä puristava ilmastoahdistus ja huoli lasteni tulevaisuudesta merkitykselliseksi ja määrätietoiseksi toiminnaksi. Yhdistyksemme on kokoonsa ja ikäänsä nähden onnistunut hienosti viemään ilmastonmuutoksesta huolestuneiden vanhempien viestiä päättäjille ja mediaan.

Huonoja ilmastouutisia on kuluneeseen vuoteen mahtunut paljon: Haiyan-taifuunista Varsovan ilmastoneuvotteluiden epäonnistumiseen, lämpöennätysten rikkoutumisesta Suomen ilmastopolitiikan riittämättömyyteen. Selvää on, että Ilmastovanhemmille riittää tekemistä ensi vuonnakin.

Kiitos kaikille Ilmastovanhempien toimintaan tänä vuonna osallistuneille, rauhallista joulunaikaa ja ilmastoystävällisempää vuotta 2014!

Tallennettu kategorioihin Blogi | Jätä kommentti

Mielipide: Poliitikot vaikenevat ilmastonmuutoksesta

IlmastovanhemmatAlla oleva teksti on julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa (26.11.) ja Turun Sanomissa (3.12.).

Puolassa Varsovassa pidetty ilmastokokous päättyi juuri niin kuin pelättiin. Kaikki sitovat päätökset lykättiin taas seuraaviin kokouksiin.

Ilmastonmuutos on kiistatta aikakautemme suurin haaste. Ilmasto muuttuu vauhdilla, johon ihminen ja luonto eivät ehdi sopeutua. Kärsijiä ovat erityisesti kehitysmaat mutta samalla koko seuraava sukupolvi, meidänkin lapsemme. Siksi on huolestuttavaa, miten kevyesti tämä lastemme tulevaisuuden kannalta vuoden merkittävin kokous maailmassa noteerattiin Suomessa.

Ilmastovanhemmat tekivät viikonloppuna uutishaun aiheesta. Kokouksen päätöspäivää ympäröivän vuorokauden aikana ilmastokokous mainittiin noin kymmenessä suomalaismedian uutisessa. Vastaavana aikana esimerkiksi Kevan Ailuksen erokohu sai 99 mainintaa.

Uutismäärien eroa käsittämättömämpää on se, että huippupoliitikot loistavat yhä ilmastokeskustelussa poissaolollaan. Ilmastokokouksen kommentoijiksi riittivät Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka, järjestöjen edustajat ja ympäristöministeri Niinistö. Keva-uutisia kommentoimaan taasen etsittiin puhujia lähes jokaisesta puolueesta, kunnallispoliitikoista kansanedustajiin ja aina pääministeriin asti. Ja puhujia myös löytyi.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii mittavia toimia kaikilta maailman valtioilta. Varsovan kokous opetti, että emme voi jäädä odottelemaan yhteisen sopimuksen syntymistä. Maailma kaipaa nyt vahvoja esimerkkejä päästöjen vähentämisestä ja edestä johtamista. Tarvitaan poliittista tahtoa.

Suomalaisten huippupoliitikkojen, puoluejohtajien, pääministerin ja jopa presidentti Sauli Niinistön soisi nyt viimeistään ottavan ilmastokysymyksen tosissaan ja tulevan esiin piiloistaan. Päästöjen vähentämisen pitää olla politiikan ykkösprioriteetti, josta keskustelua ei

voi ulkoistaa vain löyhää ilmastolakia hiljaisuudessa valmisteleville virkamiehille tai vihreälle ympäristöministerille. Kyseessä ovat lastemme tulevaisuuden kannalta merkittävimmät valinnat.

Tällä ilmastohiljaisuudella ei suomalaislasten tulevaisuutta turvata. Rohkeita ulostuloja ja tekoja kaivataan nyt kaikilta.

Liisa Selvenius-Hurme
Puheenjohtaja
Tapio Pesola
Varapuheenjohtaja
Ilmastovanhemmat

Tallennettu kategorioihin Ajankohtaista | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kasvun rajat

Linnea Alho on helsinkiläinen yhteiskuntatieteilijä ja vapaa kirjoittaja ja pian yksivuotiaan lapsen äiti.

Linnea Alho on helsinkiläinen yhteiskuntatieteilijä ja vapaa kirjoittaja ja pian yksivuotiaan lapsen äiti.

Lapsessa elää toivo siitä, että elämä voittaa kuoleman. Vanhemmat toivovat, että muinoin käyntiin lähtenyt elämän jatkumo, jonka tuloksia he itsekin ovat, kulkee tästä hetkestä eteenpäin kohti ikuisuutta.

Oma suloinen esikoistyttäreni syntyi viime helmikuussa. Kyynelehdin monta päivää onnesta.

Kansainvälisen ilmastopaneelin uudet, hälyttävät tiedot ilmastonmuutoksesta rikkoivat tuoreen vanhemman unelmat. Ei pelkästään oman lapsen elämä vaan koko elämän jatkumo maapallolla on vaarassa katketa.

Minkä takia? Sen vuoksi, että me länsimaalaiset voisimme pitää vähintäänkin nykyisen elintasomme ja että kehitysmaiden ihmiset saisivat saman minkä mekin. Mutta se on mahdottomuus. Jotta tähän päästäisiin maapallon talouden pitäisi paisua 15-kertaiseksi seuraavien vuosikymmenien aikana. Miltä sellainen maailmantalous näyttää? Tarjoaako se todella kestävän vision tulevaisuuden hyvinvoinnista? Näitä kysymyksiä esittää Tim Jackson kirjassaan Hyvinvointia ilman kasvua.

Talouskasvu ei voi luoda kestävää hyvinvointia, koska tietyn rajan jälkeen tärkeintä ei ole absoluuttinen tulotaso vaan se, tienaatko paremmin vai huonommin kuin naapurisi. Tasaisempi tulonjako on tulevaisuudessa välttämättömyys.

Nykyinen talousjärjestelmä on kytkeytynyt irti todellisuudesta. Poliitikot, ekonomistit ja talouselämän lobbarit näkevät talouden toimivan rajattomien resurssien maailmassa. Heiltä ei saa kunnollista vastausta siihen, miten kasvu voi olla rajatonta maapallolla, joka kuitenkin on suljettu ekosysteemi.

Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän kuutisen astetta vuoteen 2010. Vedenpinnan nousu on noin 40 senttiä. Ei kuulosta kohti synkkää talvea käyvän suomalaisen mielestä pahalta. Jos Suomi olisi eristetty, omavarainen saari, ilmastonmuutoksen vaikutuksen voisivat olla jopa suotuisat, arvioi Ilmatieteen laitos. Maailmantalouden heittelyt, ilmastopakolaisten aiheuttama liikehdintä ja murrokset yhteiskunnissa koskettavat kuitenkin väistämättä myös Suomea.

Tim Jacksonin mukaan aito hyvinvointi on sitä, että pystyy osallistumaan yhteisön elämään täysivaltaisesti. Se on aineeton asia, jota turhaan tavoitellaan materialla.

Toivon, että pystyn antamaan lapselleni rakkautta ja hyväksyntää niin, ettei aidon tunteen tilalle tarvita tavaroita. Toivon, että lapseni oppii tunnistamaan omat rajansa tämän yltäkylläisyyden kulttuurin keskellä. Lapset tarvitsevat rakkautta ja rajoja. Ihmiskunta taitaa tarvita samoja asioita.

Tallennettu kategorioihin Blogi | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti