Ilmastovanhemmille ja Ilmastovanhempien toiminnasta kiinnostuneille

1.11. 2019

Hei kaikki Ilmastovanhempien vanhat, uudet ja tulevat jäsenet sekä muut toiminnasta kiinnostuneet!

Kuluva vuosi on Ilmastovanhempien seitsemäs toimintavuosi. Paljon on muuttunut niin yhteiskunnassa kuin suomalaisessa ilmastoliikkeessäkin tänä aikana.

Ilmastovanhempien hallitus on viimeksi kokoontunut yhdistyksen kevätkokoukseen kesäkuussa. Yhdistyksen hallitusta ei tällä hetkellä voi pitää toimintakykyisenä. Tilanteeseen on useita syitä, joita avaamme tässä kirjeessä.

Koemme, että yhdistyksen on tänä syksynä välttämätöntä pysähtyä pohtimaan tulevaisuuttaan ja toiminnan jatkuvuutta. Mikä on Ilmastovanhempien viesti ja rooli suomalaisessa ilmastoliikkeessä? Mitä kaikkea Ilmastovanhemmat voisi olla? Mihin yhdistys suuntaa tulevaisuudessa ja mistä löytyvät ne tekijät, jotka luotsaavat yhdistystä eteenpäin? Miten luodaan toimintamallit, jotka takaavat sen, että yhdistystoiminta ei ole tekijöille liian kuormittavaa?

Kutsumme kaikki Ilmastovanhempien jäsenet ja toiminnasta kiinnostuneet syyskokoukseen pohtimaan näitä kysymyksiä. Kokous järjestetään sunnuntaina 24.11. Helsingissä, klo 11.30 Oodissa (ryhmätila 3). Ennen kokousta pidetään keskustelutilaisuus, jossa puhutaan edellä mainituista kysymyksistä eli yhdistyksen viestistä, roolista ja tulevaisuudesta. Keskustelutilaisuus alkaa klo 10 samassa Oodin ryhmätyötilassa 3. Olet tervetullut kokoukseen, vaikka et olisikaan vielä jäsen. Kokouksessa valitaan uusi hallitus tulevalle toimintavuodelle. Toivomme kokoukseen runsasta osanottoa, jotta Ilmastovanhemmat voisi olla jäsentensä näköinen yhdistys ja hallituksen toiminnalle olisi jäsenistön vahva tuki.

Jokainen yhdistys kaipaa uudistumista ja sitä kaipaa myös Ilmastovanhemmat. Jotta yhdistyksen toiminta voi jatkua, uusien aktiivien ja yhdistyksen hallituksen muodostajien olisi astuttava esiin tänä syksynä. Olisitko sinä yksi heistä?

Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan hallitukseen tai aktiivitoimintaan, ilmoita siitä meille mielellään jo ennen kokousta. Erityisesti siinä tapauksessa, jos et pääse itse paikalle kokoukseen. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita, myös vaikka et olisi kiinnostunut hallitus- tai aktiivitoiminnasta. Samoin kuulemme mielellämme ajatuksista, joita tämä kirje herättää.

Mikä on Ilmastovanhempien viesti ja tehtävä suomalaisessa ilmastoliikkeessä?  

Ilmastovanhemmat perustettiin helmikuussa 2013. Yhdistys syntyi pienten lasten vanhempien ahdistuksesta ja sitä kautta syntyneestä tarpeesta kertoa päättäjille, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa meidän lapsillemme. ”Meidän pienten lasten vanhempien on kerrottava, että emme hyväksy sitä, mitä lastemme tulevaisuudelle ollaan tekemässä”, todettiin Ilmastovanhempien ensimmäisessä blogikirjoituksessa helmikuussa 2013.

”Vanhemmat ovat valmiita taistelemaan tiikerin raivolla lasten hoitopaikkojen, lähikoulujen ja neuvoloiden puolesta. Siitä myös Ilmastovanhemmissa on kyse. Me taistelemme lastemme tulevaisuuden puolesta”, sanoi Ilmastovanhempien ensimmäinen puheenjohtaja Liisa Selvenius-Hurme yhdistyksen perustamistiedotteessa.

Ilmastovanhempien toimintahistorian aikana yhteiskunnallinen tilanne on muuttunut. Ilmastokriisistä puhutaan yhä enemmän ja keskusteluun on tullut uusia näkökulmia. Voisi sanoa, että Ilmastovanhempien alkuperäinen perusviesti on lyönyt läpi yhteiskunnassa ja siitä puhuminen ei enää rajoitu marginaaliin. Kuitenkin poliittiset toimet ovat edelleen täysin riittämättömät ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Ilmastovanhemmat perustettiin lasten etujärjestöksi, eikä kysymystä lasten edusta voi edelleenkään toistaa tarpeeksi.

Samaan aikaan suomalaisen ilmastoliikkeen kenttä on ollut voimakkaassa muutoksessa. Greta Thunbergin aloittamat nuorten ilmastolakot ja niiden ympärille kasvanut Fridays for Future -liike ovat innostaneet ihmisiä, etenkin nuoria, mukaan ilmastotoimintaan ympäri maailman. Samoihin aikoihin, syksyllä 2018 Suomeen rantautui Isosta-Britanniasta Elokapina (Extinction Rebellion), joka korostaa väkivallatonta suoraa toimintaa laajamittaisen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi. Muutkin ympäristöjärjestöt ovat osallistuneet suoran toiminnan aktioihin ja järjestäneet suoran toiminnan koulutuksia.

Ilmastovanhemmat on toimintahistoriansa aikana turvautunut pitkälti perinteisiin vaikuttamisen keinoihin: mielipidekirjoituksiin, mielenosoituksiin, tempauksiin ja päättäjien lobbaamiseen. Ilmastovanhempien toiminta on hiljentynyt osin siksi, että aktiiveja on siirtynyt muihin ilmastoliikkeisiin. Onko niin, että ilmastokriisin edetessä aika on loppumassa perinteisiltä vaikuttamisen keinoilta ja tarvitaan radikaalimpaa toimintaa? 

Jos Ilmastovanhemmat luottaa jatkossakin tuttuihin toimintamuotoihin, yhdistys voi tarjota toimintakanavan kansalaisille, jotka eivät samaistu perinteisiin ympäristöjärjestöihin tai kansalaistottelemattomuutta harjoittaviin järjestöihin. Eri ihmisille sopii erilainen toiminta ja siksi on hyvä, että ilmastoliikkeessä on monimuotoisuutta ja erilaisia toimintamahdollisuuksia. 

Ilmastovanhempien näkyminen ja kuuluminen mielenosoituksissa on edelleen tarpeellista ja Ilmastovanhemmat voi olla helposti samaistuttava yhdistys, jonka banderollin taakse voi ryhmittyä matalalla kynnyksellä. Toisaalta yhtä lailla on mahdollista uudistaa toiminnan tapoja ja etsiä uusia toimintamuotoja. Tämän pohtimiseen kutsumme jäsenistöä mukaan.

Mitä olemme saaneet aikaan?

Koemme, että viime vuosinakin Ilmastovanhemmat on saanut vähillä resursseilla paljon aikaan. Olemme saaneet paljon näkyvyyttä mediassa (yhtenä esimerkkinä puheenjohtaja Sampo Koistisen tämänvuotinen vierailu Huomenta Suomessa), vaatineet päättäjiltä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, kirjoittaneet blogeja ja järjestäneet tempauksia, työpajoja ja ilmastotoimintapäiviä. Ilmastovanhemmat tunnetaan ja edelleen yhdistykselle tulee säännöllisesti erilaisia yhteistyöehdotuksia, mutta vähien resurssien vuoksi emme juuri voi niihin tällä hetkellä tarttua.

Useita Ilmastovanhempien aktiiveja lähti syksyllä 2018 mukaan jokaperjantaisiin mielenosoituksiin Eduskuntatalolle tukemaan nuorten ilmastolakkoja. Ilmastovanhemmat tarjosi myös tärkeän yhdistävän sillan, jota pitkin aiemmin harvemmin mielenosoituksiin osallistuneet tunsivat mukaan lähtemisen helpommaksi. Esimerkiksi Ilmastovanhempien Toivokerhosta tutut keskustelijat alkoivat kohdata viikoittain Eduskuntatalon portailla.

Ilmastoliikkeessä, -lakoissa  ja -mielenosoituksissa on ollut mukana useita sukupolvia. Lokakuussa 2019 mukaan Ilmastovanhempien toimintaan ovat lähteneet myös isovanhemmat omalla ilmastojulistuksellaan.

Ilmastovanhemmat on osallistunut keskusteluun lapsiluvun ja ilmastonmuutoksen yhteyksistä. Ilmastovanhemmissa on esimerkiksi vuonna 2017 pyritty luotaamaan keskustelua siihen suuntaan, että ilmastonmuutoksen torjumisen ei pitäisi olla yksilöiden ja perheiden harteilla vaan sen tulisi olla kunnallisen, valtiollisen ja kansainvälisen politiikan ykkösprioriteetti. Ilmastovanhemmilla on edelleen tehtävää tässä keskustelussa. Yhä uudelleen on kysyttävä: Ketkä ovat vastuussa ”meidän päästöistämme”?

Toiminnan kuormittavuus ja aktiivien määrä

Yhdistyksen toimintakykyisyys on katkennut hallituksen jäsenten vaativien ja kuormittavien elämäntilanteiden vuoksi. Oman kuormittavuutensa muodostaa yhdistys, jossa aktiivisia toimijoita on ollut liian vähän. Olemme todenneet välttämättömäksi uudistaa toimintatapoja, jotta toiminta pysyisi kestävänä.

Kuormittavien toimintamallien välttämisen tulisi olla kaiken toiminnan lähtökohta vapaaehtoistyössä. Ilmastokysymysten ja viestinnän vaativuuden vuoksi yhdistyksen tehtäviä tulisi olla hoitamassa nykyistä suurilukuisempi ja verkostoituneempi joukko. Tällöin olisi mahdollista uudistaa työnjakoa niin, että velvollisuudet eivät kaadu liiaksi yksittäisten henkilöiden harteille, ja järjestää säännöllisiä tapaamisia yhdistyksen toiminnan tueksi.

Samaan aikaan kun yhdistyksen toiminta on hiljentynyt, yhä huolestuttavammiksi käyvät ilmastouutiset IPCC:n ilmastoraporteista Amazonian metsäpaloihin ovat tuoneet ilmastoliikkeeseen paljon uutta väkeä. Tämä näkyy myös Ilmastovanhempien kasvaneena jäsenmääränä. Kiinnostus lahjoituksiin näyttäisi myös kasvavan ja voi olla, että Ilmastovanhemmille ohjautuu lisää lahjoitusvaroja. Potentiaalia toiminnan jatkumiseen siis on – kynnyskysymys on se, kuinka vastuuta voitaisiin jakaa laajemmalle joukolle.

Yhdistystoiminnan edut ja haitat

Uudet toimintamuodot ilmastoliikkeessä haastavat hierarkkisuudelle perustuvan yhdistysmuotoisen toiminnan. Suomeenkin rantautuneet Ende Gelände -liike ja Elokapina perustuvat horisontaaliseen toimintamuotoon: yleiskokouksiin, läheisryhmiin ja konsensuspäätöksentekoon. Vapaamuotoinen liike mahdollistaa spontaanimman toiminnan ilman yhdistyksen pyörittämiseen liittyvää byrokratiaa. Suoran toiminnan aktioissa on turvallisempaa, että osallistujat ovat mukana yksityishenkilöinä ja vastaavat itse omista tekemisistään, eivät minkään yhdistyksen edustajina.

Toisaalta yhdistysmuotoisessa toiminnassa on etuja, joita vapaamuotoisemmassa toiminnassa ei ole. Yhdistystämme on tarvittu tukemaan mm. Fridays for Future -liikkeen alkutaivalta Suomessa. Yhdistyksenä Ilmastovanhemmat kykenee myös ottamaan vastaan lahjoituksia, joita esimerkiksi ilmastolakkojen tukemiseen saattaisi olla tulossa. Fridays For Future ei kerää rahaa eikä yhtenä järjestäjänä toimiva Greenpeace ota vastaan lahjoituksia yrityksiltä.

Ilmastovanhemmat yhdistyksenä kohti vuotta 2020

Näyttää vahvasti siltä, että Ilmastovanhemmilla olisi paikka suomalaisessa ilmastoliikkeessä. Ilmastovanhempia tarvitsevat lasten tulevaisuudesta huolestuneet isovanhemmat, vanhemmat ja toisaalta myös ilmastolakkoilevat lapset ja nuoret, jotka kaipaavat tukea ja vapaaehtoisten aikuisten muodostamaa turvaa kokoontumisilleen.  

Ilmastovanhemmat voisi mahdollisesti toimia tukiyhdistyksenä lapsiperheille ja tarjota mahdollisuuksia ilmastotunteiden käsittelemiseen. Tämä tehtävä alkaa käydä yhä haastavammaksi ja vaatii yhteistyötä, hyviä verkostoja sekä mahdollisesti asiantuntijoiden tukea.

Nyt voisi olla se hetki, jolloin Ilmastovanhemmat voisi kysymyksissään ja päättäjille esitettävissä vaatimuksissaan laajentua vanhempien, lasten läheisten, kasvattajien ja isovanhempien kansanliikkeeksi, joka kykenisi vastaamaan erilaisiin yhteistyöehdotuksiiin. Vanhempien yhdistyksessä yhteistyö toisten ilmastoliikkeen toimijoiden kanssa on avaintekijä. 

Olet siis lämpimästi tervetullut keskustelemaan näistä kysymyksistä Ilmastovanhempien syyskokoukseen Helsinkiin, sunnuntaina 24.11 klo 11.30 Oodiin (ryhmätila 3). Tervetuloa myös kokousta edeltävään keskustelutilaisuuteen, jossa puhutaan yhdistyksen viestistä, roolista ja tulevaisuudesta. Keskustelutilaisuus alkaa klo 10 samassa Oodin ryhmätyötilassa 3. 

Syysterveisin

Ilmastovanhempien hallitus 2018–2019

Sampo Koistinen (puheenjohtaja)

Havu Pellikka

Jaana Lahti

Johanna Sunikka

Sonja Salomäki

Anton Schalin

Kategoria(t): Ajankohtaista Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.