Ilmastovanhemmat kysyi elokuussa 2018 avoimella kirjeellä puolueiden ilmastotavoitteita. Alla julkaisemme kristillisdemokraattien vastauksen avoimeen kirjeeseen.
Hyvät ilmastovanhemmat,
Kiitos yhteydenotostanne. Pahoittelemme, että vastauksemme antaminen meni näin myöhään. Olette liikkeellä erittäin tärkeällä asialla. Ympäristön tila ja ilmastonmuutos on noussut aikamme kenties merkittävimmäksi huolenaiheeksi. Aivan erityisesti nuoret kokevat suurta huolta maapallon tulevaisuudesta.
Tässä alla joitain KD:n ajatuksia ja linjauksia ilmastonmuutoksesta. Työstämme tällä hetkellä eduskuntavaaliohjelmaamme, johon tulemme kirjaamaan samankaltaisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen liittyen. Tärkein kysymys ilmastonmuutokseen liittyen on tietenkin energiaratkaisut (sekä tuotanto, että kulutus). Toinen tärkeä asia on kansainvälinen yhteistyö. Valitettavasti näyttää vahvasti siltä, että joudumme myös varautumaan ilmastonmuutokseen, sillä näyttää, että asiat muuttuvat hitaasti. Tutkimus, tiedonvälitys ja arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen on myös tärkeää.
Toivottavasti voimme jatkaa keskustelua aiheesta ja kuulisimme mielellämme myös Ilmastovanhempien ehdotuksia ja ideoita ilmastonmuutoksen torjuntaan ja varautumiseen liittyen.
Ystävällisin terveisin,
Sari Essayah
……….
Ratkaisuja tutkimuksen ja teknologian kautta
Keskeisin asia ilmastonmuutoksen torjunnassa olisi fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja niistä luopuminen kokonaan. Tulevaisuuden energiantuotanto on toivottavasti yhä hajautetumpaa ja toimintavarmempaa. KD on korostanut esim. vaihtoehtobudjeteissa tki-toimintaa ja vaatinut sille lisärahoitusta. Esimerkiksi suuria mahdollisuuksia avautuu jos puusta voidaan tehdä tekstiiliä, jolloin puuvillaa voidaan korvata, tai kyetään vastaamaan kysymykseen miten tuuli- ja aurinkosähköä voidaan tehokkaimmin varastoida tai saadaan robottisähköautot liikenteeseen. Uuden tekniikan kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Tulemme esittämään hallitusneuvotteluissa koulutus- ja tki-rahojen lisäämistä.
KD suhtautuu ennakkoluulottomasti kaikkiin kestävän kehityksen mukaisiin energiantuotantoratkaisuihin. Energiateknologian kehitys on nopeaa ja saamme jatkuvasti myönteisiä yllätyksiä uusista innovaatioista. Toinen kysymys on se, millä aikataululla uudet teknologiat ovat aidosti kannattavia ja CO2 –taseeltaan järkeviä.
Suomella on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista edelläkävijyyttä ja osaamista uusiutuvien polttoaineiden valmistamisessa ja niihin liittyvässä teknologiassa, tutkimuksessa ja kehityksessä. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä kestävästä ja hajautetusta energiantuotannosta KD on pitänyt tavoitteena lisätä merkittävästi maatilakoon biokaasulaitoksia. Olemme mm. tehneet kysymyksen hallitukselle biokaasun liikennekäytön edistämiseksi, mm. kaasuautojen veron puolittamiseksi.
Samoin pyrimme edistämään maatilakoon biokaasulaitosten rakentamista. Olemme myös kannattaneet esim. kotitalousvähennystä myös silloin, kun kerrostalo-osakeyhtiöihin asennettaisiin aurinkopaneeleja, sekä puurakentamisen lisäämistä.
CO2-päästöjen vähentämiseksi myöskään ydinvoiman lisärakentamista ei kannata kategorisesti poissulkea. Suuriin ydinvoimahankkeisiin liittyy selkeästi suuria käytännöllisiä ongelmia, mutta pienten modulaaristen ydinvoimaloiden käyttö esim. kaupunkien kaukolämmöntuotantoon voi olla harkinnan arvoinen vaihtoehto, mikäli teknologia osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi, turvalliseksi ja toimintavarmaksi. Asiasta on jo tehty keskustelualoitteita suurimpien kaupunkien valtuustoissa. Tämä on kuitenkin vain yksi monista tulevaisuuden teknologioista ja voisi soveltua esim. tietyksi siirtymäajaksi. Ympäri maailmaa kehitellään erilaisia teknologioita jopa hiilidioksidin talteenottoon ilmakehästä.
Myös ilmastotutkimus on kansainvälistä yhteistyötä ja Suomi on ilmastotutkimuksessa – samoin kuin mm. energiateknologian osaamisessa maailman kärkimaita. KD kannattaa tulevaisuusvaliokunnan ”Suomen sata uutta mahdollisuutta” raportin 1/2018 mainitsemien monen tekniikan kehittämisen vauhdittamista, robottitakseista esim. kasvinjalostukseen synteettisen biologian avulla ja muuhun uudenlaiseen ravinnontuotantoon, tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen lisäämistä. Suomalaisen energia-alan osaamisen vieminen ulkomaille on merkittävä potentiaalinen ilmastoteko.
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii globaalia yhteistyötä
Suomen tulee pyrkiä kunnianhimoisiin CO2 -päästövähennyksiin, toisaalta tiedostaen sen, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat hyvin pieni osa maailman kokonaispäästöistä. Henkeä kohden mitattuna energiankulutuksemme on kuitenkin suurta, EU:n suurinta. Syitä tähän on mm. vientiteollisuutemme energiavaltaisuus ja se, että tuotamme paperia ja sellua sadoille miljoonille ihmisille ja koneita, jotka palvelevat teollisuuden käytössä miljoonien ihmisten tarpeita. Myös kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet tekevät elämänmuodostamme energiaa kuluttavaa.
Kotitalouksien merkittävimmät energiakuormat aiheutuvat lämmityksestä, liikenteestä sekä kotitaloussähköstä, joiden kaikkien kulutusta voidaan pienentää jo olemassa olevilla keinoilla. Uuden teknologian käyttöönottoon tulee kannustaa neuvonnalla sekä verotusrakenteilla. Tehokkaita tuotteita tulee palkita energiansäästöstä sekä kuluttajille pitää olla saatavilla ajantasaista tietoa mahdollisuuksista.
Raskaan teollisuuden siirtyminen pois Suomesta voisi kuitenkin olla ilmaston kannalta ”ojasta allikkoon” –ratkaisu, sillä useimmissa kilpailijamaissa esim. Aasiassa päästönormit ovat paljon löysempiä. Sieltä ostamiemme tuotteiden hiilijalanjälki voi olla paljon suurempaa kuin se olisi kotimaassa valmistettuna.
Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää mm. yhteisiä globaaleja normeja ja yhteistyötä, ympäristöteknologian siirtoa sekä rahoitusjärjestelyjä teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä. Kaikkien maiden osallistuminen päästövähennyksiin on tärkeää.
Toisaalta kehittyvät maat kokevat, että heillä on oikeus tavoitella samaa elintasoa ja talouskasvua kuin kehittyvissä maissa. Toisaalta heillä on myös mahdollisuus hypätä monen kestämättömän teknologian kehitysvaiheen yli. Maailmassa on myös maita, joiden koko talous nojaa fossiilisten polttoaineiden, etenkin öljyn myyntiin. Kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat olleet vaikeita. Suomen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä voi kuitenkin olla päästöosuuttamme suurempi, sillä Suomea pidetään monessa maassa esimerkkinä.
Kristillisdemokraatit on vastustanut voimakkaasti kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia. Tulevalla hallituskaudella KEHY-määrärahoja tulee nostaa ja kohdistaa entistä enemmän myös ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen tähtääviin toimiin, kuten energiateknologiaan ja kestävään ravinnontuotantoon liittyviin hankkeisiin. Tätä Kristillisdemokraatit ajaa seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa.
Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen on arvokysymys
Talouskasvun irti kytkeminen materiaalisesta kuluttamisesta on välttämätöntä – tämä kehitys etenee osittain omalla painollaan, mutta ihmisten arvoihin ja asenteisiin vaikuttamista tarvitaan myös, sillä tottumukset esim. kuluttamisesta muuttuvat hitaasti.
KD ei ole koskaan ajanut ”lisää kasvua kuluttamalla” –politiikkaa tai elämäntapaa, vaan liikkeen ajattelu- ja arvomaailmaan on aina liittynyt myös kohtuullisuuden ideaali. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen varautumisessa on kuitenkin paljon kyse myös arvoista ja elämän tavoitteista, joihin vaikutetaan ensisijaisesti muualla kuin hallinnon ja julkisen sektorin kautta. Näin pitääkin olla. Toisaalta myöskään vastuuta ei saa siirtää vain kansalaisille / kuluttajille. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen varautuminen vaatii kaikkien hallinnonalojen sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä.
